Perjantaina 21.1 käpyttelimme mökiltä iltahämärässä katsomaan
vuokatin pikkumäkeä. Matkalla huomasimme ympäripyörivän kaivurin
keikkuvan lumikasan päällä. En tiedä onko kaivurimies mäenlaskija
ja pulkkamäkeä rakentaa jykevän sellaisen. Tai varastoi lunta ensi
syksyyn. |
Kun tovi olimme kävelleet olimme siellä mistä teemme täyskäännöksen
taksin mökille ja saunaan.
Otin kuvan siksi kun Kekkonen käskee tottelemaan eli "köpyttelijät
menkää saunan lämpöön."
Pitkäaikainen presidenttimme Kekkonen oli aikansa vahva johtaja.
Hänen vahva johtajuus
saisi olla tänäkin päivänä esimerkki nykyajalle ja etenkin
ailahtavaisuudelle. |
Lauantai aamu 22.1 hyvin varhain läksimme kiipeämään
Vuokatinrinteelle.
Pakkasta oli napakasti -15. Haittaa pakkasesta ei ollut kun olemme
siihen jo tottunen.
Kauempana jäätiönlahti. |
Aamuauringonsäteet vuokatinvaaralla. |
Vuokatinrinteet.
Hyppyrimäki josta hurjapäät uskaltaa laskea ja lentävät kuin uljaat
kuukkelit kädelle. |
Kiipesimme yhä ylös ja kävellen tietenkin.
Nousua oli mutta kävelemään on jo opittu hyvin nuorena
varmaan jo ennen kuin elämästä oli kulunut yksi vuosi. |
Ennen Vuokatinrinteen huippua kuvasin poronsarvet ! tikunnokassa ! |
Laskettelurinne oli liipattu hyvään kuntoon.
Ei pienintäkään lumen töyssyä. |
Ja alas kauniissa pakkassäässä. |
Mökille mentäessä oli silta ja sillan alitse kulki junarata.
Junarata ei mikä tahansa rata ! Silloin nuorena kun olotila
oli kevyt
elämä edessä kuljin junassa härkävaunussa kyseistä rataa myöden
armeijassa ollessani kahden viikon ampumaleirille pohjoiseen. Läksimme Ylämyllyltä
joulukuun alkupäivinä ja matka kesti kaksi vuorokautta leirille.
Härkävaunussa vietetty kaksi vuorokautta on vieläkin hyvin muistissa.
Nukuttiin puulavitsalla ja vaunun seinät olivat hyvin hatarat rakoja
seinissä.
Lämmityskamiina oli keskellä vaunua ja vuorotelle olimme kipinässä.
Emme saaneet poistus asemille missä juna pysähtyi tai edes kävellä
pientä määrää
ulkona.
Vessa oli vaunun sisällä niin ettemme tarvinnut housuun lirauttaa
kovempaa ja vetisempää ainesta.
Junassa oli vaunuja paljon ja myös tykit ja muu ajoneuvokalusto.
Painoa oli ja siksi matkanteko hidasta ja myös kuljimme sitä
mukaa kuin muu raideliikenne sen salli. Perille ampumaleirille
saavuttuamme
pakkasta -40 ! ja kaamos päällä. Hämärää keskipäivälläkin ei
auringonsäteitä.
Kuitenkin vaikka matka silloin nuorena oli outo ja ei niin mieltä
ylentävää,
kun muistelin matkaa sillalla johon pysähdyin tuli pieni muistelu
matkasta
joka oli silloin nuorena. Muistellessani tuli olotila, hyvä kaunis
matkamuisto nuoruudesta. |
