Rieha tarjosi syksyn valon väheneviin päiviin monenlaista katseltavaa
myyntikojuilla.
Suurin ja näyttävin nähtävyys oli laulaja Laura Voutilaisen
esiintyminen erittäin suuren ihmismäärän edessä.
Lauran rempseä esiintyminen valtasi sydämet sadoilta tai jopa tuhannelta
katsojalta aurinkoistuvassa
Polvijärven liikekeskuksen pihassa.
Eloriehassa juontajana toiminut Pentti
Mäkkeli sai kunnian haastatella Lauraa.
Moni polvijärveläinen mies on kateellinen
Pentille kuvan hetkestä josta hätäiset
ehkä ajattelevat Pentin vetovoimaa Lauran katseelle. Kun
hätäilyn kuvan tulkitsemiseen
tyrkkää syrjään ja kaivaa totuutta, niin silloin kaikki
kirkastuu niin kuin eloriehan aamuinen
sade vaihtui iltapäivän auringon valoon. Kuten kuva paljastaa
Pentillä on kaksi mikrofonia
kädessään ja tietenkin toinen olisi kuulunut Lauralle.
Hovikuvaajan "vakavamielinen" tulkinta
kuvan tapahtumien kulkuun on päivän selvä. Pentti kahmi
kummankin mikin toimintapiiriinsä
ja siten sai Lauran houkuteltua aivan lähelle vastaamaan
kysymyksiin, kun Pentti
ei kysymyksen jälkeen mikkiä kauaksi suunsa edestä
siirtänyt ja Laura joutui
pakon sanelemana kurkottautumaan mikin suuntaan vastatakseen
kysymyksiin.
Laura Voutilainen ja solistit
Kerran: eloriehan viimeinen laulu jonka
valovoimainen laulajatähti lauloi.
Me kohtaamme rakkauden iloa ja sydän näyttää
kaikki parhaat puolet kun
kohtaamme sen oman valitun josta ei voi luopua ja toive
yhteisestä pitkästä elämästä alkaisi.
Kun petymme saavuttamatta jääneistä haaveista silloin sekin
hetki kirjoitetaan
sydämeen kyyneleet kasvoilla. Aina jää muistoihin, sydämeen
myös pettymyksen
kukka joka auttaa näkemään puhtaan rakkauden ja myös kuinka
kaunista
on olla nuori tunteakseen pettymyksen kukka joka antaa uuden
verson tulevaan rakkauteen.
Pettymyksien kautta nuori ihminen saa voiman kauaksi elämän
vanhuuteen.
KERRAN
Puiston luona sinut näin
kasvos tunnistin
äänes kuulin luulin vain
saavut takaisin
vaan pois mä käännyin muistin niin
näin kirjoitettiin sydämiin
Kerran kukkia voi kaunis kotimaa
kerran vain ihminen niin nuori olla saa
kerran sydän elää puhtaan rakkauden
kerran vain pettyä voi toiseen jokainen
Jälkeeni jäit katsomaan
saapui kyyneleet
tuskan kuuli tuuli vain
pilvet tummuneet
mä siksi käännyin muistin niin
näin kirjoitettiin sydämiin
Kerran kukkia voi kaunis kotimaa
kerran vain ihminen niin nuori olla saa
kerran sydän elää puhtaan rakkauden
kerran vain pettyä voi toiseen jokainen
Esiintymislava
Ei Laura potkaise kitaristia vaikka
niin voisi nähdä.
Laura Voutilainen keräsi hurjan
määrän ihmisiä.
Laura jakoi nimmareita.
Hovikuvaaja sai myös nimmarin jossa on Lauran kuva.
Tätä sivua tehdessä tietokonepöydälläni on Marjon ja Lauran
kuva joita
silmilläni vilkuillen näkyen kumpainenkin. Ehkä on suotuisien
elämän tuulien
jatkuvuuden kannalta parasta että Laura on sivummalla eikä
havittele pöydän ykköspaikkaa.
Aina hymyilevä paikallislehden
Outokummun Seudun päätoimittaja Esa Nevalainen.
Polvijärveläinen
harrastevalokuvaaja Urpo Hietala ja Anja Turunen.
Urpo auttoi hovikuvaajaa silloin
kun aloitin harrastaa kuvaamista, myös nykyäänkin.
Ilman Urpon auttavaa opastusta en osaisi sitä mitä nyt osaan
kuvaamisen saralla ja
pystyn vilpittömästi sanomaan että Urpo on oppi-isäni
kuvaamisessani ja olen
kiitollinen siitä lopun ikääni. Urpon suuruus kumpuaa hänen
sydämestään.
Harras hetki kun kuunneltiin Lauran
laulama Kerran laulua.
Joka paikka käytettiin tehokkaasti
hyödyksi, kun omat jalat sai paikan väkijoukossa.
Myyntikojulla riitti myytävää
joka lähtöön.
Kasvojen maalausta.
Polvijärveltä piänkiäntäjät
Naapurit odottavat Laura Voutilaista
lavalle ja samalla silmänruokaa.
Kinahmolainen Olli Hyttinen ja
mehukkaat makkarat.
