Prospektorin historiaa kuvin ja tekstein laadittu kaivoksen
läheisyyteen opastauluun. |
Näillä vermeillä kaivoksen kiviaines kuljetettiin ja kipattiin alas
mäen harjanteelta. |
Muistokyltti.
Kaivos oli toiminnassa vuosina 1902-1904. |
Kaivoskämppä.
Kämpän sisällä kaivoskuilu. |
Kämpän sisällä kaivoskuilu oli laidoitettu, mutta kansi avautui
..... |
..... ja kuilun pohja on muutamia kymmeniä metriä syvä.
Pohja oli valaistu kun kannen aukaisi ja varmaankin sammui kannen
kiinni laitettua. |
Vessa vasemmalla ja oikealla kota. |
Aika paljon kiviainesta kaivoksesta siirretty käsipelissä pitkälle
metsään. |
Tämä hiekkakasa oli kullanvärinen osittain.
En taskuihin "kultaa" ottanut siksi kun patikointi oli vielä
puolimatkassa.
Toisaalta jos olisin Polvijärvelle kuljettanut, vaikka tuon
suurimman kiven eli "kultahimpun",
olisin silloin joko rikas tai tyhjän työn tehnyt hikipäässä kiven auton
takakonttiin kantanut.
Prospektorin kaivokselta pikimmiten kipaisimme Kiilopäälle. |
Kiilopään alku. Sää oli aurinkoinen ja välillä pilvet valtasi
taivaansinen piiloon. |
Polku kiilopäälle helpohko. |
Loivaa nousua lähes koko matkan. |
Puolimatkassa oli "rantahiekkaa".
Kukkulan päällä joku ihme tolppa. Mikä lienee ja sen kuvaan ..
tietenkin. |
Tämä tolppa kukkulalla sai minut "inspiraation" valtaan.
Kameran laitoin kuvamaan siten että aurinko näyttää melkein
tähdeltä.
Kun laittaa kamerassa himmenin lehdet vaikka f16 silloin tulee
valosta tähti.
Näin saa myös valoa vähemmäksi ja tulee kuin olisi yö tai melkein
pimeä. |
Kun laittaa himmenin lehdet suuremmaksi valoa tulee lisää. |
Sinne sitä pitää kamuta. Jalkoja nostelemaan ... ei auta muu kuin
menoksi. |
Kiilopään huipulle loppumatka oli hiukan kivikkoinen.
Hyvin kuitenkin matka menee kun vetää henkeä välillä. |
Kiilopäältä näkee Lapin tunturit hyvinkin kauaksi. |
Kaksi Polvijärveläistä kulkijaa lepotauolla. |
Hovikuvaaja etsi säteitä joita aurinko tarjosi kiilopäällä muun
maisema komeuden lisäksi. |
Aavaa lakeutta. |
Lähes aina kukkulan päällä matkailijat kasaavat kiviröykkiöitä. |
Auringon säteet joskus nähtävyyden arvoisia. |
Maisema kumpuilee rauhallista olemustaan joka jää kulkijan
muistoihin. |
Kiviröykkiö ja siellä poseraaminen on matkailijan se kohde jossa
kuvia otetaan.
Puu "katsoo ja näkee" hiljaisena pohjoisen lapin
tunturit.
Puu on kokenut monet lumituiskut monet talven ankarat pakkaset
ja kevään auringon lämmön.
Aina ja ikuisesti lapin luonto ottaa katselijan katseen
valtaansa
ja kuljettaa katseen tunturien yllä siellä missä elämän rauha on ikuinen. |
|
