Tuimaa
keskittymistä, vakaata kättä ja tarkka katse Polvijärven
eläkeläisillä bocciapalloon.
Lauantai varhainen aamupäivä vielä hiljainen Polvijärven A-sali.
Elämän työn kiireys taustapeilissä. Edessä verkkaisia, kiireettömiä
jalkojen ääniä jotka saavat hiljaisuuden kaikkoamaan salin rappusia
noustessa ja kädet työtä niin paljon työtä tehneet tukea ottaen
kaiteesta.
Kuljemme paljon tietä elämän. Elämme nuoruuden kukoistuksen joka
johdattaa sille tielle jota kuljemme työtä tehden siihen saakka
kunnes huomaamme allamme kiireettömän verkkaiset lyhyet askeleemme.
Kädet linja-auton ratissa, kädet rakennustyömaalla, kädet metsä ja
maataloustyössä, kädet niin moneen kerinneet ovat saaneet
hyvinvointia niin itselle kuin yhteiskunnallekin. Kaikki nämä työt
on jäänyt niiltä muistoihin jotka saapuvat A-saliin kerran viikossa
pelaamaan boccia.
Mielen vireys valtaa, askeleet keventyvät viimeisen rappuaskelman
jälkeen kun tuttu peliareena avautuu eteen ja tiedossa lähes
kolmetuntinen tuimaa keskittymistä tarkalla katseella ja ennakkoon
jo voitettu vastustaja vakaalla kädellä.
Pelin kulku ja lähes varma voitto omalle joukkueelle luodaan
täydellisyyttä hipovalla rönsyävällä huumorilla jo ennen kuin
valkoinen maalipallo on saatu vetovastuun kokoontumiseen ottaneen
Kalevi Juntusen pelipallo kassista.
Polvijärvellä eläkkeensaajista saadaan riittävä määrä 10–15
henkilöä innokkaasti osallistumaan boccia taitopallopeliin. Peliin
tehdään punaisella ja sinisellä pelipalolla pelaavat kaksi
joukkuetta jossa kussakin on kolme pelaajaa. Jokaisella pelaajalla
on kaksi palloa ja heittovuoroja yhdessä erässä sama määrä kuin
pallojakin. Erävoittaja on se joukkue jonka yksi tai useampi pallo
on lähempänä maalipalloa kuin vastustajan lähin pallo.
Peli aloitetaan pelaajan heittäessä tai vierittäessä valkoinen
maalipallo pelialueelle. Maalipallon heittäjä saa ensimmäisen vuoron
heittoon ja mahdollisimman lähelle valkoista maalipalloa ja
pelihenkeä mukaillen vastustaja sanoillaan yrittää edesauttaa
pelipallon heittäjän sortuvan sanahelinän kuunteluun ja vakaan käden
heiton epävarmaan värinään.
Leikkimielinen sanailu terästettynä uuden harrasteen löytymisen
myötä saatu yhteenkuuluvuuden tunne on puhkaissut tutut arkiset
askeleet ja tilalle tullut odotettu päivä jolloin ehkä liian vähän
käytetty huumorin lähde pääsee vapaana pulppuamaan ja on melkein
tärkein peliväline silloin kun vastustaja kyyristyy heittoonsa.
Vastapuolella pelaavan vahvuus on näyttää ettei vakaa käsi värise
ehtymättömän pulppuavan lähteen lähellä ja ei anna ajatusten pudota
pulisevaan lähteeseen vaan antaakseen lisää herkkyyttä katseeseen
katsoen valkoiseen palloon joka silmiä siristäen himmeänä näkyy
pelialueella vajaassa kymmenessä metrissä tai kauempana.
Heitto lähtee lähelle valkoista palloa, ei kuitenkaan aivan kylkeen
kiinni synnyttäen kuitenkin vastustajassa hiljenevää pulinaa ja
tuskanhikeä roiskautettua otsalle hänen omasta pulppuavasta sanan
lähteestä. Heittovuoro pysyy maalipallo heiton jälkeen samalla
heittäjällä ja heittäen omat pelipallot ja sen jälkeen vuoro
toiselle joukkueelle. Tämän jälkeen heittää se joukkue kenen
pelipallo on kauempana maalipalloa kuin lähin vastajoukkueen pallo.
Kun kaikki joukkueen pelaajat on vuorollaan pallonsa heittänyt
tuomari antaa pisteet sen mukaa kuinka monta palloa samalla
joukkueella on lähimpänä maalipalloa. Tarvittaessa tiukassa
tilanteessa tuomari mittaa mittatikulla pallojen etäisyyden
maalipallosta jos silmämääräinen mitta ei selvyyttä saa pallojen
etäisyydestä
Antoisa, letkeän leppoisa pelisessio päättyy silloin kun iltapäivä
on pitkällä ja odotus seuraavaan lauantaihin jolloin kaikki tämä
tuima taisto alkaa jälleen kerran joka tuo viikonpäiviin kaikkein
odotetuimman lähdön kotiovelta boccia pelata joka on kuin uusi
nuoruuden aamupäivä.
|
Pelin idea näkyy tässä.
Joukkueet taaempana heittävät pelipallon mahdollisimman lähelle
valkoista maalipalloa.
Tuomarina toimii kuka milloinkin ja näyttää mittakepin värillä
kumman punaisen vai sinisen heittovuoro seuraavana.
Heittäjänä Anneli Pehkonen. |
Pirjo Mäkkeli ja heitto lähtee nätisti sormista. |
Kalevi Juntunen ja oikeaoppinen heitto, mutta valkoinen pallo on
edestä sumputettu. |
Olavi Pehkonen näyttää valkoisen pelipallon osoitteen jos joku ei
sitä kaukaa näe.
Osoite on Polvijärven A-sali ja länsiraja. |
Pelipallo ja pelaajat lähtökuopissa. |
Seija Isoniemellä on erinomainen heittokäsi ja pallon saatto aivan
maakinen.
Pentti näkee tilanteensa voimattomaksi ja näyttää jo nostavan
kätensä ylös antautuakseen. |
Punainen johtaa boccia. |
Katse vakaa Onni Tanskasella. |
Pentti Mäkkeli vaatii "katsomolta" aaltoja omaan heitoonsa. |
Kyyryssä Pentti ja sininen pallo sinkoaa. Katsomon aallokko tyyntyi
ennen heittoa. |
Seija Isoniemi puntaroimassa kuka voitti kun sninen ja punainen
tasavertaisen lähellä valkoista. |
Seija ei saanut tolkkua pallojen etäisyydestä ja kutsui kokeneet
tuomarit Kalevin ja Veikon kyykkimään. |
Tilanne äityi tarkaksi mitattavaksi ja Veikko joutui tukemaan
palloja ettei
pallo liikahtaisi ja siitä "rähäkkä" syntyisi. Veikkokin tosin
pääsee
aikamoiseen haara-asentoon kun Veikon komentokeskus takana valvoo. |
Kahvitauko |
Anneli Pehkonen.
Heitto korkealta ja siten pelipallokin näkee korkeuksista laajemman
näkymän peliareenasta.
Jos heittää vierittämällä ei pallokaan näe laajaa näkymää ja ei osaa
ohjautua oikeaan osoitteeseen. |
Anja Hyvärinen ja tuttua tarkkuutta kun punainen pelipallo vierii
sinisten harmiksi liian hyvin. |
vas. Olavi Pehkonen on vaihtanut linja-auton ratin kevyempään
ympyräpalloon.
Onni Tanskanen hieroo käsissänsä pallon lämpimäksi pelikuntoon. |
Vesa Mutanen on vannoutunut urheilua ystävä ja entinen viljelijä. |
Vielä on notkeat ja taipuisat liikeradat Sirkka Lumijärvellä |
Pallo ohjautui Sirkan käden liikeratoja noudattaen lähelle
maalipalloa.
Kuva kuitenkin todistaa sinisten verrattain ylivoimaisen voiton.
Sirkka heitti punaisella. |
Anja Hyvärinen toisinaan kirjuri. |
Pelitulokset kirjataan hyvin huolella aikakirjaan. |
Kaiken nähnyt ja kokenut politikko Veikko Isoniemi.
Veikko heittää sinisillä kun se väri tulkitaan kylmäksi ja heitto
hyydyttää vastustajat kertaheitolla.
Punainen pelipaita viittaa jouluun ja lahjan antoon. Antaako Veikko
myöhästyneen joululahjan
holtittoman epätarkalla heitolla vai onko heitto päivän tarkin kuten
seuraavasta kuvasta näkyy. |
Tuomarineuvosto kokoontui heti Veikon heiton jälkeen kun hänen
heitto oli musertavan tarkka. Lähes kiinni valkoiseen !
Tuomarineuvoston kokoontumisen syynä oli se että voiko Veikon käsi
olla näin tarkka ja "pohdittiin vilungin mahdollisuutta".
Veikko ei tee vilunkia rehti mies kun on ja tuloksena täydellinen
selätys punaisista. |