Polvijärven pastori Iiris leppäsen alkupuhe kulki
ruvaslahtelaisten toimeliaisuuteen. Kyläkoulu on
nyt hiljentynyt, mutta pysähtyneisyyteen ei ole
jääty vaan on toimeliaisesti ryhdytty katsomaan
eteenpäin ja näin kyläkoulu ei jää tyhjilleen.
Ruvaslahden kehittämisyhdistys sai pastorin puheessa
sen hyvän arvoisensa huomion kuin sille kuuluukin. |
Ruvaslahden entinen kyläkoulu on saanut uuden ajan
ja nimi muuttunut kylätaloksi, eli Ruvaspirtiksi.
Pastori Iiris leppänen suoritti Ruvaspirtin siunauksen. |
Risti pastorin kädessä on vapahtajamme
ristinkuoleman sympooli. Kristus kuoli ristillä,
mutta siitä hetkestä alkoi uskomus ylösnousemukseen.
Pastorin siunatessa entisen kyläkoulun me
ruvaslahtelaiset uskomme myös uuteen aikaan.
Emme näe koulunpihamaalla kyläkoulussamme
käyviä oppilaita. Emme kuule ääniä lasten pihamaaleikistä.
Emme näe koulun kuusijuhlaa. Kyläkoulumme on
hiljainen. Me kuulemme kaiken sen hyvän sieltä
eletystä ajastamme ja sitä aikaa voimme vain vaalia sisällämme.
Kristus kuoli ristillä syyttömänä. Kyläkoulu kuoli ihmisten
päätöksellä.
Kun joku kuolee silloin jää jäljelle uuden huomisen aamurusko johon
katsomme.
Aamurusko on uuden alku. Kyläkoulu loppui. Näemme nyt Ruvaspirtin
aamuruskon. |
Kosketinsoittimessa Jouni Vannas. |
Kyläläisiä oli saapunut lähes 40 henkilöä laulamaan ja kuuntelemaan. |
Yhteislaulua laulettiin reilu tunti. |
Kaikki ei sopinut yläluokkahuoneeseen. Myös alaluokkahuone oli
käytössä. |
Asta Härkönen lauloi yksinlaulun, Sydämmeeni Joulun Teen. |
Astan lauluääni on hyvä ja olisimme kuulleet lisääkin kun esitys oli
vakuuttava. |
Myös lauluäänisävelet oli tässäkin pöydässä jouluisen kauniita. |
Ruvaspirtillä saatiin joulutunnelma joululaulujen myötä.
Koulun kuusijuhla se rakkain juhla, oppilaitten ja vanhempien, on
muistoissa näitten seinien sisällä. |
Hanna Vannas antoi käsiensä välityksellä tunnelmaa ja laulajille
lisää sointua. |
