Kärnänkivelle matkaa vajaa kilometri.
Neliveto päälle ja menoksi. |
Marjo näkee kulkiessaan kaiken.
Havaitsi sarvet metsässä mentäessä kärnänkivelle. |
Myös veikeä näkymä oli tolpan nokassa oleva käkkyrä.
Kanervat syksyisessä huurteessa. |
Käkkyrä kuvattu toiselta kantilta peurajärven maiseman suuntaan. |
Loikalla yli !!! ... silloin joskus aikoja sitten olisin loikannut
yli.
Puu oli polun yli ja hovikuvaajalle teki hidasteen matkalla
kärnänkivelle.
Kun aikansa nujusi niin puu oli voitettu ja yli päästy.
Olishan sitä voinut kiertää puun kauempaa mutta matka olisi
pidentynyt monta metriä!
Jaloille pitää olla armollinen ja kuunnella niiden kepeyttä tai ehkä
lyijyn raskasta liikettä. |
Siellä kärnänkivi pilkottaa puun takana. |
Sivukuva kärnänkivestä.
On se hyvin asettautunut kun pysyy pystyssä !
Kivellä kosketus pinta-ala maahan on hyvin pieni. |
Marjo poseeraa kiven kupeella.
Kivellä korkeutta noin 5 metriä, tartuntapinta-ala 0,5-0.6
neliömetriä !.
Kivi on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.
Kiven löysi metsästysreissulla Heikki Kärnä.
Löytäjän sukunimen mukaa kivi on nimetty. |
Kiveltä autolle kävellessä kuvasin peurajärven metsää. |
Laukunkantaja.
Kuhmon keskustassa torilla on muistopatsas karjalaisesta
kulkukauppiaasta. |
Kuhmon torilta menimme talvisotamuseoon.
Museossa evakkoon joutuneitten siviilien sekä suomalaisten
ja neuvostoliittolaisten sotilaitten sota-aikaisia esineistöä.
Sota esineistöä paljon nähtävänä.
Kuvissa vain pieni määrä nähtävänä museon esineistöä. |
Museo avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1994.
Näyttelyssä on 129 valokuvaa josta saa hyvän
käsityksen sotilaitten sota-ajasta puolustaa Isän maataan. |
Kysyin museon toimitsijalta että saako kuvata museossa ? Sain luvan
kuvaamiseen.
Suomalaiset sotilaat saivat sotasaaliina kuvassa olevan
tykinvetäjän.
Valmistui Neuvostoliitossa Moskovan tehtaalla vuonna 1937. |
Entisöity ennen museoon tuontia. |
Tässä kuvassa edellisen kuvan sotakone talvisodan aikana Kuhmossa.
Suomalaiset sotilaat kuskin paikalla. |
Kansakoulun opettaja Pekka Kontion muotokuva.
Toimi Kuhmoniemen kirkonkylän kansakoulun opettaja 1884-1927.
Kontio kuoli talvisodan aikana evakossa 10.2.1940. |
Ilmatorjuntakonekivääri L 33/39. |
Enso Gutzeitin valmistamia 180kg: pahvitelttoja.
Mitenhän ovat olleet kestäviä ?,
ainakin pakkasella kestävät mutta vesisateella tulee ongelmia. |
Suomalaisia sotilaita Kuhmon talvessa sodan aikana.
Ei ole ollut kovassa pakkasessa helppoa sotilailla kun katsoo kuvaa.
Sotilailla on kaulukset pystyssä hatun korvaläpät alhaalla. Kylmänä
on. |
Evakossa. |
Näin se on maastossa oikeasti ollut.
Suomalaiset suojautuivat lumisiin maastoihin valkealla
vaatetuksella. |
Ruuan teko vehkeitä. |
Ylimpänä sotilaskivääri m/28-30.
Kenttämuki, pistin, kiväärin patruunat kal. 7.62 53R,
Suojeluskuntalaisten ansioristi, sininen risti. |
Sammutuskalustoa. |
Kenttätykin kranaatteja.
Lähimpänä 5" 122mm, venäläinen.
Seuraavana 5" 122mm, suomalainen. |
