Talviloma Nallikarissa 7.3.-10.3.2022

  Nallikari on virkistys- ja matkailualue Oulun Hietasaaressa.
Vaikka talvi on vielä niin lomalla näkee jos vikkelästi liikkuu useisiin kohteisiin.
Talvella ulkona ei ole kovinkaan paljon nähtävää ja siksi vihmerät seuralaiseni
keksivät menopaikkoja nähtävyyksineen ja kamerani kiikkui kaulassani lähes koko loman ajan.

Lomalla oli suhteellisen hyvä sää. Yöllä oli pakkasta mutta aurinko jo tähän
vuodenaikaan muuttaa yön pakkaset päivällä lämpöasteiksi. Joka ilta päivän reissujen
jälkeen pidimme kävelyretkiä Nallikarin läheisyydessä ja osan kuvista on kävelyretkiltä.

 


Majakka tai näköalatorni Nallikarin hiekkarannan päässä.
Kesällä ranta on Perämeren ja kukapa tietää vaikka koko Suomen kaunein hiekkaranta.

Kiipesimme näköalatorniin ilta-auringon laskiessa pohjanlahden taivaanrantaan.
Marjo ihailee Pohjanlahden yllä olevaa ilta-auringon laskua.

Pohjanlahden rannalla  kiipeilyteline.

Nallikarin leirintäalueella outo härpäke.
Oli jo kuluneen näköinen ja ehkä ei enää toiminnassa.

Vasemmalla Eeden-hotelli ja oikealla lämpölaitos.

Nallikarin leirintäalueella ravintola.

Sitten menimme Kemin lumilinnaan.

Lumilinna oli aavistuksen pieni, mutta lumiveistoksia useita.
Lumiveistoksia seuraavana ....

Perhonen. Taitavaa veistosta, mutta mikä laji sen tietää vain perhosen tekijä.

Sauna. Ei ollut lämmin ja en siten kylpeä ropsauttanut.

Pöllö. Tulkitsen lapinpöllöksi.

Käytävät olivat holvinkaarevat.

Siinä saa yöpyä jos niin haluaa.

Rakkauden huone.

Kiekkoilija koperossaan.

Kissa.
 Tämä oli hovikuvaajan silmin katsottuna paras veistos.
Kuva kissasta on nytkin tietokonenäytön taustakuvana.

Sirkustakin oli veistoksissa.

Tämä pesä ei tuota linnunpoikasia.

Pöllö vain köpöttää pyrstöllään..

Akvaario. Kyllä olisi holakan viileä nukkua jää sängyssä..

Pianon pimputtaja.

Lasten huone.

Kettu vahtii pöllöjä.

Etuaula oli tämän näköinen.

Ulkona kahvikuppi.

Tuihakat kyydit saa kun perässä on tömäkän kokoinen propeli.

Lumilinnasta menimme halliin jossa oli jääveistoksia.
En ymmärrä taiteellisten jääveistoksien päälle mitään ja siten teksti puuttuu osittain.

Halli oli laaja ja myös valaistus oli monisävyinen.
Kuitenkin halli oli yllättävän hämärä.

Liukumäki jos tuntee olevansa vielä lapsenmielinen niin mäkeen laskemaan.

Marjo ohjasi hovikuvaajaa menemään jakkaralle josta kuvan nappasi.

Jääveistos hallista tulimme aulaan jossa
 oli kuvanäyttely lumilinnan rakentamisesta monen vuoden ajalta.

Kipin kapin kamera silmälle ja kuva ... mikä lieneekään.

Samoin kiireesti kamera silmälle ja nyt sain pätäkän kuvan !!
Suuri kotka oli laskeutunut rakennuksen katolle !!
Polvijärvellä ei näy näin suuria lintuja.
Moni luulee että on muovinen lintu ... elekee näin uskoko.
Selvästi lintu hyppää lentoon .. harmi vain kun audi kulki vauhdikkaasti
ja en saanut kuvaa lentoon lähdöstä. Niskat ei kääntyneet takaikkunaan päin josta
olisin kuvan napannut kun lintu liitäen lentoon pyrähtää.

Husqvarna mopo.

Kävimme myös Liminganlahdella lintutornilla.
Ei ollut muuttolintuja. Lahti jäässä.

Seuraavaksi Liminganlahden luontokeskukseen.
Kuvia oli valtavasti linnuista.

Ruskosuohaukan pesä lasikaapissa.

Tätä huonetta en tiedä mikä on.

Linnun luuranko.
Liekkö nälkään kuollut. Ei ainakaan ole talipötköä aikoihin nähnyt.

Vasemmalla yläkulmassa päivittyy realiajassa saapuvat ja lähtevät muuttolinnut.

Samalla tavalla hanhien tulot ja lähdöt päivittyy tässä huoneosiossa.

Talvipäivän tapahtuma aidan takana.
Emme menneet sisälle. Olisi ollut poniajelua ja mönkijällä ajelua kuin myös rekiajelua.

Nallikarissa pidimme majapaikkaa tässä mökissä.
Ikkunat Pohjanlahteen päin.

Aiemmin rakennus oli nallikariin tulleitten lomalaisten vastaanotto.

Viimeinen ilta Nallikarissa.
Ikkunat koko seinän kokoiset pohjanlahdelle päin josta näki erinomaisesti ilta-auringon laskun.

Kotimatkalla Aleksi pyöräytti auton kivesvaaran näköalapaikalle.

Kesällä varmaa komea näköalapaikka.

Kiilleliuskegneissi.
Kivellä on ikää 2500 - 2700 miljoonaa vuotta.