Lintujen alkukevät 2022

 
 

                      Teksti: Janne Leppänen                                               


                                                                          Lintukevät keikkuen tulevi

Maaliskuun puolivälin lämmin jakso sai muuttolinnut liikkeelle ja Lounais-Suomen vähälumisille alueille ehti jo saapua satamäärin mm. kiuruja, peippoja, metsähanhia, ja sepelkyyhkyjä. Etujoukkoina saapuvat lajit ovat tyypillisiä ns. säämuuttajia. Jotka talvehtivat suhteellisen pohjoisessa Euroopassa, ovat kylmän kestäviä ja valmiita lähtemään pohjoiseen lumirajaa seuraten. Pohjois-Karjalaan maaliskuun aikana ehätti kuitenkin pääosin vasta yksittäisiä tunnustelijoita. Kirjoittajan tiedossa on seuraavat Outokummun ja Polvijärven alueelle saapuneiden muuttajien varhaisimmat havaintopäivät. Etenkin jo maaliskuun alussa Polvijärven Oriniemelle ehtinyt kottarainen on harvinaisen aikainen:
1.3 laulujoutsen
4.3 kottarainen
4.3 harmaalokki
7.3 vihervarpunen
7.3 merikotka
19.3 kiuru
19.3 töyhtöhyyppä
20.3 hiirihaukka
23.3 pulmunen
24.3 kanadanhanhi

Muuttolinnun määrittely on osin hieman tulkinnanvaraista. Tavanomaisena talvena varista ja naakkaa ei juuri nähdä taajamien ulkopuolella, metsäseuduilla ei ollenkaan. Kaupungeissa talvehtineet varislinnut palaavat maaseudulle maaliskuussa ja rengastettujen lintujen perusteella tiedetään suomalaisia variksia oleilevan talvella yleisesti Tanskassa ja jopa Saksassa asti. Esimerkiksi mustarastasta ei nyt otettu saapujien taulukkoon. Koska hyvän pihlajanmarjasadon vuoksi niitä jäi talvehtimaan tavallista enemmän. Tammikuun lopun pihabongauksessa mustarastaita havaittiin Outokummussa ja Polvijärvellä yhteensä yli 20 yksilöä. Joten maaliskuussa uusilla paikoilla havaitut ovat kenties siirtyneet vain kylän laidalta toiselle, joskin joukossa toki voi olla jo kaukaakin tulleita.

Nyt kun tuuli kääntyi pohjoiseen ja sääennuste lupaa huhtikuun alkuun talvista keliä monet varhaisista saapujista ymmärtävät kääntyä takaisin etelään. Etenkin töyhtöhyyppä on herkkä liikkumaan säätilan mukaan.
Meidän alueellamme kevään ensimmäisen lämpöaallon aikana ehtivät oikeastaan runsastua vasta vihervarpunen, harmaalokki ja laulujoutsen. Kuusella on nyt hyvä käpysato, joten metsien siemensyöjille löytyy hyvin ruokaa käpyjen kevät-ahavassa avautuessa. Pitkäikäiset ja älykkäät joutsenet tietävät reviirinsä varhain sulavat virtapaikat ja ojat, joitten pohjasta löytyy vesikasvien juuria ja muuta syötävää. Toisaalta ison kokonsa vuoksi ne pystyvät olemaan useita päiviä syömättä. Joten joutsenet tuskin enää etelään lähtevät. Samoin lokit ja merikotkat muistavat oman alueensa talviverkkojen pitäjät ja käyvät katsomassa olisiko jotain syötävää jätetty.

Maaliskuun lopun lumisadetta ei oikein osaa takatalveksi edes sanoa, sen verran varhaista nyt vielä on. Vähitellen muuttajat joka tapauksessa etenevät Euroopassa meitä lähemmäs. Mutta sääennustetta kun katsoo, niin tänne hankien keskelle niitä saadaan vielä odotella. Tässä voikin olla ainekset ison lintu- ja lajijoukon saapumiseen kertarytinällä sitten kun seuraavan kerran lämpenee. Se on sitä todennäköisempää, mitä kauemmas huhtikuulle seuraava lämmin jakso siirtyy. Silloin näet pohjoiseen haluavia lintuja on paljon odottamassa yhden-kahden päivän lentomatkan päässä ja kun sisäinen kello nakuttaa pesimäkauden lähestymistä, niin kaikki lähtevät liikkeelle yhtä aikaa.
Lopuksi retkivinkki. Myyräkannat ovat nousseet ja pöllöjä vaikuttaa nyt olevan hyvin äänessä. Etenkin helmi- ja lapinpöllöjä, sekä huuhkajia on kuultu keskimääräistä enemmän. Kannattaa siis pimeän tultua käydä ainakin pihalla kuuntelemassa kuuluuko jotain. Taikka lähteä pienelle kävely- tai hiihtoretkelle metsäautoteitä myöten.



 

Ajatteleeko varis näin "olenko minäkin muuttolintu ?".

Joutsenet tulevat keväällä jo silloin kun lunta on ja jäätä vesistöissä.
Vesistössä oleva sulavat virtapaikat ovat paikkoja joissa joutsenen aikaisin keväällä näkee.