Sallassa syyslomalla ollessamme ooppelin jarrut pitivät
hyvin silloin kun oli nähtävyys tienvarressa. Jarrut
on turha kapistus ajaa rauhaisaa asvaltoitua tietä ja etenkin
jos ei sinivalkoista Volkswagen Transporter T5 autoa ei näy.
Vain kaasupoljin pitää liikkujan ripeänä ja silloin
kerkeää johonkin jos hätä on...en minä tiedä onko hätä
kunhan kerkiää johonkin ja ei ole tien tukkona kun tuntee
kaasujalan joka on moottorin hyrisevässä kyljessä. |
Lähes keskellä kuvaa yhtenäinen punainen viiva nykyinen raja.
Oikealla punainen katkoviiva vanha raja.
Paljon lohkesi Sallasta Neovostoliitolle rauhan myötä. |
 |
Hovikuvaaja autosta noustessa oli kuin linkkuveitsi lähes
taitettuna,
mutta kuitenkin elossa ei niin kuin muistomerkki alueen
komentaja everstiluuntnantti 1.3.1940 jonka matka päättyi tälle
lähialueelle. |
Paikanselässä tällä alueella Marsalkka Mannerheim
piti kiitospuheen ruotsalaisille vapaaehtoisille. |
Olen pysähtynyt usealle muistomerkille, mutta tässä
muistomerkissä on jotain sellaista mitä muualla ei ole.
Laatan joka kulmaan on pystytty puusta tolpat ja sotilaskypärät.
Tolpat kuvaavat sotilasta vartiossa muistoa vartioiden. |
 |
Ruotsalaisten vapaaehtoisten muistoksi jotka kaatuivat toisissa
yksiköissä. |
Ruotsalaisten vapaaehtoisten yhdistys lahjoitti Paikanselkään
37 millimetrin panssaritorjuntatykin vuonna 1995. Tällä tykillä
Ruotsalaiset tuhosivat Paikanselässä neuvostopanssari. |
 |
 |
Matka jatkui liukkaita lankkutietä myöten. |
 |
 |
Korsu.
Ei vihollinen havaitse korsua kauempaa kun niin suojaiseen penkkaan
on tehty. |
Suojakuoppa. |
Alla muistomerkki. |
Dyrsseinin muistomerkki pystytettiin vuonna 1949
Tähän kohtaan päättyi Ev.ltn Magnus Drysseinin matka
taistelussa pohjolan vapauden ja Ruotsin kunnian puolesta. |
