21. 12. 2018
TURKINKYYHKY KINAHMON SELKÄSALMESSA

Talvipäivänseisaus 22.12.2018 on vuoden lyhin päivä ja valoa vähän päivälläkin.
Päivää ennen talvipäivänseisausta kuvasin Kinahmon Selkäsalmen pihapiirissä
turkinkyyhkyn. Kello oli kuvausaikaan 14.30 ja pilvinen sää. Ei ollut
kummoisesti valoa kuvaamiseen. Kuitenkin lintu oli kuvauksellisesti,
ei niin jokapäiväinen vastaantulija ja siten en antanut iltahämärän
haitata kuvaamista. Laitoin kennon herkkyyden normaalia suuremmaksi
ettei tule pimeitä "hämäräkuvia".  Turkinkyyhky oli Selkäsalmessa pihapiirissä
ja talon väki oli auliisti antamassa vinkkejä kuvakulmiin. Niin sitä
hovikuvaaja kulki lumisin kengin huoneiston läpi toiseen oviaukkoon
kuvaamaan tunturikyyhkyä ja siksi sain linnun kuvattua eri kuvakulmista.

Kiitos Anjalle ja Erkille, että kuvaaminen onnistui odotettua paremmin.
Kiitos myös Veli Hassiselle ilmoituksesta missä turkinkyyhky oli kuvattavaksi.

Turkinkyyhky on pienehkö lintu. Pituus noin 30cm. Painoa noin 200 grammaa.
Levinneisyys Suomessa ei ole järin suurta. Pesii arviolta noin 100 paria.


Janne Leppänen kirjoittaa turkinkyyhkystä laajemmin ajallaan ja se tulee tälle sivulle.

Ja nyt se on tässä. Laitettu 29.12.2018

 

                           Teksti:  Janne Leppänen                                      Turkinkyyhky Polvijärvellä                                                                     

Joulukuun aikana on saatu Polvijärvellä seurata Pohjois-Karjalan oloissa harvinaisen turkinkyyhkyn liikkeitä. 10.joulukuuta lintu havaittiin maatalon pihassa Kuorevaarassa. Sieltä se katosi pian, mutta hyvin todennäköisesti sama yksilö nähtiin myöhemmin Rauanlahdella ja Kinahmossa ja on viihtynyt talojen pihoissa Selkäsalmella ainakin vielä Joulun aikaan.

Väritykseltään turkinkyyhky poikkeaa tavallisemmista kyyhkyslajeista. Vaalean ruskean ja harmaan sävyistä lintua voisi kuvailla vaatimattoman kauniiksi. Erityistuntomerkkinä erottuvat mustat juovat kaulan sivuilla, sekä etenkin lennossa mustavalkoinen pyrstö. Linnun pituus nokasta pyrstönkärkeen, sekä siipikärkiväli ovat samaa luokkaa kuin kesykyyhkyllä. Painoa turkinkyyhkyllä on enimmilläänkin vain 200g, eli karkeasti puolet kesykyyhkystä ja kolmasosa rotevimpien sepelkyyhkyjen lähes 600g painosta. Talvipäivänä höyhenpukuaan pörhistävästä linnusta ei välttämättä uskoisi, mutta takin alla on varsin hoikka ja kevytrakenteinen lintu.

Linnun nimi kertoo lajin alkuperäisestä asuinseudusta. Vielä sata vuotta sitten se oli aasialainen laji, jonka läntisintä pesimäaluetta olivat Turkki ja Balkanin alue, mm. Kreikka ja Bulgaria. Jostain syystä laji alkoi 1930-luvulla runsastua ja levittäytyä länteen sekä pohjoiseen. Nopeassa tahdissa siitä tuli yleinen pesimälaji Keski-Euroopassa ja mm. Brittein saaret turkinkyyhky asutti 1950-luvun puolivälissä. Suomen ensihavainto tehtiin 1950 ja ensimmäinen pesintä todettiin Vaasassa 1966. Nuoret turkinkyyhkyt voivat tehdä satojen kilometrien vaelluksia, joten uusien alueiden asutus perustuu tähän. Vanhemmalla iällä turkinkyyhky on vuoden ympäri paikkalintu. Leviämishistoriansa vuoksi turkinkyyhkyä voi sanoa tulokaslajiksi. Se ei kuulu alkuperäislajistoomme, mutta on tullut tänne omin avuin. Toisaalta se hakeutuu ihmisen läheisyyteen maatalousympäristöön, kylämaisemaan ja myös kaupunkien vihreämpiin osiin puistoihin ja omakotitalo-alueille. Pihalintuna ne usein ovat varsin luottavaisia ihmistä kohtaan.

Suomessa turkinkyyhky ei oikein ole saanut jalansijaa. Parin sadan parin pesimäkanta keskittyy Lounais-Suomeen. Länsirannikkoa myöten levinneisyys etenee Oulun seudulle asti. Mutta sisämaa on jäänyt lajilta asuttamatta. Luultavasti meillä on talvisin liikaa lunta, jotta maasta ruokansa hakeva lintu voisi pärjätä muuten kuin ruokintapaikkojen avustamana. Nurmeksessakin tosin tiedetään olleen pesintäyritys, mutta muutoin turkinkyyhkyä ei meillä nähdä edes joka vuosi. Levinneisyyskarttojen mukaan turkinkyyhkyä eläisi Venäjällä Vienanmerelle asti, mutta tätä tietoa tekee mieli epäillä juurikin lajin heikon talveen sopeutumisen vuoksi. Pesinnässä turkinkyyhky muistuttaa sepelkyyhkyä. Hatara risupesä kyhätään puuhun ja munia on aina kaksi. Leudommissa oloissa turkinkyyhky voi pesiä lähes vuoden ympäri. Suomen kesässä turkinkyyhky ehtii kasvattaa 2-3 poikuetta. Ilmeisesti poikastuotto ei meillä riitä korvaamaan talvista kuolleisuutta. Joten Pohjois-Karjalassa laji pysynee satunnaisesti tavattavana erikoisuutena.
                                                          

Turkinkyyhkyn tunnusomainen merkki on kaulassa mustaraita.

Mustaraita on niskapuolella, ei kierrä koko kaulaa.

Kyyhky oli suhteellisen kesy.
Lintujen ruokintapaikalla turkinkyyhky viihtyy ja nälkä loitolla.

Kyyhky oli varjossa puun oksistossa ja seuraavat kuvat tummempia.

Riu`ulla!
Tarkoittaa käydä tarpeellaan. Kyyhky on nyt riu`ulla !
 

Ja sinne tarpeet putoaa. Ei tarvitse kuin lykätä tarpeet !

Nyt kun kaikki toimenpiteet on tehty, ruokailtu käyty riu`ulla on iltapäivä tirsojen aika.
Alkaa uni tulla väkisin.

Uni tulee.
Selkähöyhenet ovat auki. Onko jokin tarkoitus ?, sen Janne varmaan kirjoituksessa selvittää, kun kirjoituksen tekaisee.
Janne vinkkasi, että linnun höyhenet on pörhöllään kun haluaa pitää olonsa lämpimänä.