Uusi sivu 1

Vuoden 2021 eri lintulajin kuvaamisen tavoite.

Vuoden 2021 eri lintulajien kuvaamisentavoitteeksi pitkän harkinnan jälkeen asetin 80 lintulajiin.
Tavoite on näin alkuun ajateltuna suurehko ja jääkö tavoite saavuttamatta.
Kuvaamisen ajanjakso on 1.1.2021 - 31.12.2021.

Vuodessa on päiviä 365. Eli noin neljän ja puolen päivän välein pitäisi olla lintu kuvattuna
keskimäärin jotta vuoden kahdeksankymmenen eri lintulajin tavoitteen saavuttaisin.

Myös suuri palkinto HK-sininen muumilimpparilla höystettynä on toisaalta sellainen
palkinto joka pitää yrittää saada tämän vuoden puolella jos tai kun tavoitteeni saavutan.
Se on kova menetys jos HK-sininen palkinto ja muumi jää saavuttamatta.

Suuri intohimoni, lintujen kuvaaminen, jälleen saa valoa sitä mukaa mitä ylemmäksi
aurinko nousee kevättä kohden. Se on jälleen alkanut elämän vire sielussani sykkiä !!

Lintujen numerointi alkaa ykkösestä ja päättyy joskus kahdeksaankymmeneen.

Ja sivun lopussa näkyy himoitsemani palkintoni !!!

1.
HARAKKA 3.1
(tästä se alkaa. menee ehkä myöhä syksyyn siihen että tavoitteen saan saavutettua.
On mahdollista että kahdeksannessakymmenennessä kuvassa myöhä syksyllä on myös lunta.
Mutta HK- sininen nuotiossa paistuu silloinkin Varosen venerannassa.)

2.
KÄPYTIKKA 6.1
(hyppy oksalta oksalle.
kuvasin käpytikan eloisaa oleilua petäjän latvassa lumien pudotessa hyppyjen voimasta.
sarjatulella kuvasin kun havaitsin linnun ajattelevan hyppyjä lämpimikseen.
myös hovikuvaajan sormet tuntuivat tuntevan talven ottavan otteensa loppiaisena)

HÖMÖTIAINEN 9.1
(lintulaudallamme alkutalvesta lähtien ollut vain yksi hömötiainen, (kuvassa).
Hömötiainen syö kauranjyviä ja auringonkukansiemeniä.
Kuvassa lintu kätkee auringonkukansiemenen lumen sisään oksanhaaraan.)

SINITIAINEN 17.1
(sinitiainen on varsin tuttu näky lintujen ruokintapaikalla.
pieni ja vikkelä, harvoin pysähtyy paikoilleen)

JÄRRIPEIPPO 17.1
(naaras)
( järripeippoa harvoin näkee Polvijärven maisemissa tammikuussa !!
lintujen ruokintapaikalla olemme havainneen kyseisen linnun tammikuun puolenvälin tienoilla.
katselin ruokintapaikalle perjantaina 15.1 että miten linnut jakselevat -30 pakkasessa
samalla huomasin lintujen joukosta järripeipon. yritin kuvata ulkona että saisin paremman kuvan,
ikkunan läpi kuvaaminen on tuuripeliä onnistuuko vai ei. ulkona kuvatessani sormet tuntuivat kohmettuvan
kun järripeippo ei suostunut tulemaan näkösälle. kuvan linnun kuvasin ikkunan läpi ja kuva siten heikkolaatuinen.)

KELTASIRKKU 2.2

(Kuusen oksalla keltasirkku tutkailee minkä jyvän kimppuun hyökkäisin.
Keltasirkkuja lintujen ruokintapaikalla hyvin paljon.
Parvi pölähtää niin ainakin lähes 40 sirkkua jyviä ahmimassa.)

7.
HARMAAPÄÄTIKKA 3.2

(harmaapäätikka käy silloin tällöin talipötköllä. Jyvät tai auringonkukansiemenet eivät näköjään kelpaa.
Ravintona muurahaiset ja niiden munat, hyönteiset ja marjat. Näitä edellä mainittuja harmaapää ei löydä
Pohjois-Karjalasta tammikuussa lumen peittäessä muurahaispesät kuin myös pakkasten nujertamia hyönteisiä)

TALITIAINEN 13.2
(talitiainen syö lunta. lumen syönti on ainut keino saada nestetasapaino
pysymään kohdillaan kun vesi jäätyy ulkona sydäntalvella)

KORPPI 2.3
(Korppi Suomen suurin varis lintujen heimoon kuuluva laji.
korppi, älykäs lintu, pystyy suunnittelemaan tulevaisuutta !!
ehkä keväthangella kuvassa oleva korppi suunnittelee
että pitäisköhän lähteä livohkaan kun kameralla osoittelevat)

10.
KOSKIKARA 9.3

(hiihtoloman päätarkoitus oli kuvata koskikara käylänkoskella.
pakkasta oli riittävästi, öisin yli -30. päivällä pakkanen laski
inhimillisiin asteisiin noin -10 paikkeille. tiistaina (9.3) päivällä
menimme koskelle aurinkoisessa säässä ja kuvia otin lennosta
kuin myös jään reunalla kököttövistä karoista. tarkoitus
oli että yritän kuvata koskikara lennossa joka on vaikeata
siitä syystä että ovat pienehköjä ja lentonopeus on hurjan nopeaa.
laitoin kameraan useita tarkennuspisteitä että lintu pysyisi
tarkennuksessa. muutaman lentokuvan sain ja kuvassa yksi niistä)

11.
FASAANI 10.3
(pohjoisen lomamatkalta palatessamme tiellä tepasteli fasani.
löin jarrut relluun. repusta kamera esiin kiireesti.
kuvan nappasin juuri ennen kuin rekka pyihälti fasaania kohden.
fasaani hyppäsi penkalle varotoimenpiteenä ettei tulisi
hengen lähtö kun kevät tulee. lumi sulaa ja nokka ei jäädy kontiomäellä.)

12.
ISOKÄPYLINTU 10.3
( edellisestä kuvan otto paikasta ajelimme kotia kohden
ja vaihdoimme kuskia noin 100 km välein. p-paikalla kävelin
jalkoja virkistäen ja kuulin siinä linnun laulua "kip, kip".
haroin silmilläni puustoa mistä ääni tulee. kauempana
puunlatvassa oli lintu. jalat olivat virkistyneet ja kipitin autolle.

käsivaralta otin kuvia kun aavistin ettei lintu poseraa pitkään kuvaajalle enkä kerkiäisi
kamerajalustaa laittaa paikoilleen. onneksi tein näin linnun lähdettyä nopsaan pois.
en tunnistanut lintua muuksi kuin jonkin sortin käpylinnuksi.

Janne Leppäselle laitoin kuvan linnusta. tuli viesti että nyt on paha paikka.
Janne tunnisti linnun lähettämästäni toisesta kuvasta jossa nokka
näkyi hiukan paremmin. nokka ratkaisee onko kyseessä iso vai pikkukäpylintu.
toisesta kuvasta jonka lähetin Janne tunnisti linnun isokäpylinnuksi.
Isokäpylinnulla on jämäkämpi nokka kuin pikkukäpylinnulla.

13.

VALKOSELKÄTIKKA 24.3
( olen käynyt kahdesti aiemmin Mustalaisaaressa yrittämässä kuvata valkoselkä.
yritykset olleet niin sanottu vesiperä. vain talitintit ja käpytikka näkösällä.
kolmas kerta (24.3) lähteä saareen oli uhmakkuuden sävyttämä.
päivällä oli lämpöasteita yli +12. iltalypsyn jälkeen kamera reppuun
ja menoksi rellulla saareen. mennessäni osa yksityisteistä oli upottavia kun
päivälämpötila on korkea. saavuin Varosen venerantaan.

painoin rellussa kytkimen pohjaan aivan rannassa siitä syystä
kun jäätie oli lähes koko matkalta veden peittämä. mietin mitä teen.
en ole nuhapumppu, en ole pelkuri !, hovikuvaaja lippiksen painoin tukevasti päähäni.
kytkin alas ykkönen silmään ja menoksi, on rellussa toki kuusi vaihdetta.
yksi on pakki jota en tässä uhmakkuuden mielentilassa tule käyttämään.
kakkonen rellun vaihdelaatikkoon, vauhti kiihtyy, railoja näen jäätiellä edessäni.

vesi lentää kaarena rellun sivuille niin kuin sulan veden aikaan pikaveneen sivuille.
jäätien loppumatkalla on runsaammin vettä, kolmonen lisää vauhtia.
nastat pitää, vain vähän matkaa rantaan. näen haukan lentävän edessäni.
pysähdyn !. sain kameran repusta, kuvaa en saanut haukasta.
matka rantaa meni jäätien osalta loistavasti. en hukkunut.

saaressa asemoiduin passiin odottaen valkoselkätikan näyttäytymistä.
odotin puolitoista tuntia valkoselkää,ei näkynyt. sitten kuulin kahden tikan rähinöintiä.
toinen tikka pysähtyi puuhun josta laskeutui kuivuneeseen puuhun.
kamera rallatti kuvia. sain kuvat. olotilani oli keväisen aurinkoinen.

matka takaisin mantereelle jäätietä myöten alkoi. sohjoa oli saaresta laskeutuessa.
rellu oli jo oppinut kulkemisen jäätiellä ja hovikuvaaja vailla pelkoa.
keskellä jäätietä tuli mieleeni että jos jää sittenkin pettää.
ei tulisi vahinkoa jos kameran kerkiän pelastaa tukevalle jäälle.
joku sen ottaa kainaloonsa ja saa muistikortilta näkymää valkoselkätikan.
ei harmia jos ukon ja rellun höytiäinen nielaisee
pääasia on vain että kamera pelastuu !!
hovikuvaaja kuitenkin pääsi kuivin käpälin kotiin.

Janne Leppäsen vastaus viesti ilmoitettuani hänelle kuvausretken onnistumisesta:
"minä jo mielessäni näen kuinka tämä sankarillinen kuvausretki
ja jään ylitys kotisivulla kuvaillaan"

14.

PIKKUVARPUNEN 25.3
(olen seurannut myös pikkuvarpusen liikehdintää valon ja lämmön lisäännyttyä.
linnunpönttöjä on linnut käyneet katselemassa tulevaa kevättä ja kesää varten.
kuvan varpunenkin katsoo kohti kevättä ja pesäpöntön tulevat pikkuvarpuset ajatuksissa)

15.

UUTTUKYYHKY 30.3.

Uuttukyyhky on harvalukuinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa.
Täällä Polvijärven leveysasteella harvoin esiintynyt.

Polvijärven Oriniementiellä havaintoja oli useita yhdestä uuttukyyhkystä.
Hovikuvaaja sai tiedon linnusta keneltäkäs muulta kuin Janne Leppäseltä.
Menin paikanpäälle. Oriniementietä ajaen ja yks kaks uuttukyyhky
pomppasi kauempana tieltä lentoon auton edestä. Oli kehno sää, satoi vettä.
Uuttukyyhky sulautui märkään tienpintaan hyvin ja oli vaikea siksi kuvata.
Ensimmäinen yritys (29.3) maanantai-iltana ei oikein mennyt hyvin säästä johtuen.
Menin seuraavana iltana samaan paikkaan ja kas kummaa jälleen alkoi sataa tuulen kera.
Kyyhky oli tiellä. Otin kuvia ja hiukan paremmin onnistui tällä kertaa.
Uuttukyyhky lennähti metsän reunaan noin sadan metrin päähän petäjän oksalle.
Rellulla hiljaa hivuttauduin lähemmäs ja lähemmäksi. Lopulta olin linnun kohdalla.
Aukaisin ikkunan vaikka auton sisään satoi vettä tuulen avittamana.
Napsin muutaman kuvan oksalla istuvasta uuttukyyhkystä ja yksi kuva yllä.

16.

MUSTARASTAS 1.4.
(mustarastas ilmaantui näkökenttääni aprillipäivänä.
mustarastas on ensimmäisten muuttajien joukossa jotka saapuvat
lähiympäristöömme välittämättä onko vielä talven lumia jäljellä.
istuin kotipihamaallani vanhalla jakkaralla johon on uusittu istuma-alusta,
mustarastaan äänen tunnistin, olin valmiina mistä ilmaantuu kuvattavaksi.
tovin siinä odottelin ja näin linnun nopean pyrähdys petäjän oksalle.
kerkisin ottaa vain tämän yhden kuvan kun jo musta pakoon lennähti.
kamerassani pistevalotus yhdellä tarkennuspisteellä. silloin kun lintu on
musta tai hyvin tumma ja tausta vaalea pistevalotus on paras mahdollinen.)

17.

LAPINPÖLLÖ 3.4

(lauantai-ilta(3.4) alkoi vetää viimeisiä valon osalta.
pöllöt kuitenkin odottavat hämärän tuloa saalis mielessään.
lapinpöllö lenteli Varosentien lähellä olevan pellon yllä ja välillä jäi tolpan nokkaan
kyttäämään ilmaantuuko lumen päälle tummaa liikkuvaa saalista.
odottelin pöllön lentoa pellon yllä. Saisinko siitä kuvan
kun pöllö katselee lentäessään mahdollista hiiren tai myyrän
ilmaantumista valkoisen lumen päälle ja siihen iskisi kyntensä.
ilta oli jo niin pitkällä että aurinko oli ja mennyt levolle taivaanrannan taa.
lapinpöllö läksi saalistamaan ja sain kuvan. Hämäryys ja
ajanlasku kelossa oli jo lähes puoli yhdeksän illalla.
laitoin kamerasta iso herkkyyden suureksi siksi että
saisin jonkinlaisen kuvan. Sain kuvan saalistavasta lapinpöllöstä)

18.

VIHERVARPUNEN 5.4

(vihervarpunen, pieni lintu. paino 10-15g.
tuulinen ilta (5.4) jolloin vihervarpunen istui oksalla,
melkein tuuli irrotti varpusen kynnet oksasta.
oksa ja vihervarpunen heiluivat edes takaisin, kynnet piti)

19.

VARIS 11.4
(kuvan varis lentää useasti samaan suuntaa metsän siimekseen
ja oletan että jossakin on pesänteko puuhat)

20.
VIHERPEIPPO 11.4
(kuvasin vihervarpusia kun samalla kuulin kauempana
linnun äänen joka oli lyhyt "töksähtelevä".
yksi vihervarpunen lauleli hetken kuivuneen koivupuun oksalla.)

21.
PUNATULKKU 11.4
(vasemmalla uros, oikealla naaras punatulkku)
(sunnuntaina 11.4 useaan kertaan yritin kuvata punatulkku pariskuntaa.
maassa ollessa linnut olivat kaukana toisistaan ja yhteispotretti ei onnistunut.
sain vasta aivan illalla punatulkut yhteiskuvaan. ovat varmaan solmineet
ainakin tämän kesän kestävän yhdessäolon kun niin leppoisasti lähekkäin ovat)

22.

LAULUJOUTSEN 14.4
(laulujoutsen on Suomen kansallislitu.
joutsenet on hanhien sukua johon kuuluu 6 lajia.
kuvastakin näkee että siipien kärkiväli on suuri, lähes 2,5 m.
pyöräillessäni Varosentiellä havaitsin pellon yllä joutsenparin.
jarrut lukkoon, kameran repusta ripeästi otin ja nipin napin
kerkisin kuvan ottaa ennen kuin joutsenet häippäsi metsä taa.
kamerassani on valmiina lintukuvauksen asetus 1C johon
olen tallennettu nopeaan kuvauksen tarvittava ohjelman)

23.

PAJUSIRKKU 17.4
(kuvasin pikkuvarpusia kun samaan aikaan
maahan laskeutui lintu jonka luulin olevan pikkuvarpunen.
kameran muistikortilta siirtäessäni lintujen kuvia tietokoneelle
huomasin ettei lintu jonka kuvasin olekaan pikkuvarpunen.
rupesin selaamaan "linturaamattua" eli lintuopasta
ja selvisi että kyseessä onkin pajusirkku.

24.
NAAKKA 19.4
(naakka oleilee suurissa naakka-parvissa,
naakka on parvilintu. ääni on kimakka.
nykyään naakkoja on suhteellisen runsaasti.)

25.
PEIPPO 19.4
(maanantain (19.4) tavoite oli kuvata peippo.
pyöräilessäni peipot lauleli siellä täällä.
pysähdyin, jalkauduin metsään ja tavoite oli
kuvata peippo joko laulamassa tai muuta härdelliä tekemässä.
huomasin korkealla petäjän latvassa peipon joka liikehti käpyjen parissa.
peippo hyppelehti puun latvassa kävyltä kävylle.
peippo etsi ehkä jotain ruokaa käpyjen sisältä.)

26.
TUNDRAHANHI (kuvassa takana, valkoinen otsa) 21.4
(LIMINGANLAHTI)
(lomamatka tarkoitus oli nähdä liminganlahden "lintujen paratiisi".
tarkoitus kuvata ne linnut jotka
olivat sen verran lähellä että kuvaaminen onnistuisi.
liminganlahdella kuin myös muuallakin lintutorneissa
on etäisyyksien takia niin ja näin saako kunnollista kuvaa.
matkat on useita satoja metrejä, ainakin näin oli liminganlahdella.
saavuimme paikanpäälle ennen puolta päivää. tornissa oli kuvaajia ja
myös kiikarilla katselijoita. oli niitäkin jotka tekivät tutustuakseen torniin.
sain muutaman kuvan liminganlahden linnuista, laitan tälle sivulle.)

27.
METSÄHANHI 21.4
(LIMINGANLAHTI)
(metsähanhia oli aika runsaasti liminganlahdella,
oli vaikea erottaa metsähanhi merihanhista.
lennossa metsähanhella selässä tumma alue enne pyrstöä
myös metsähanhen selkä on tummempi kuin merihanhen.)

28.
ISOKOSKELO 21.4
(LIMINGANLAHTI)
(liminganlahden yllä lenteli lintuja reipasta tahtia ja sekaan mahtui isokoskelo.
isokoskelo parveen oli liikaa matkaa, yli 200m, se on liian paljon. jotenkin kolme isokoskeloa tunnista.)

29.
RUSKOSUOHAUKKA 21.4
(LIMINGANLAHTI)
(ruskosuohaukka ilmaantui keskiviikko iltana.
tornissa oli useita kuvaajia.
eli mielenkiintoa lintujen kuvaamiseen on runsaasti)

30.
MUSTAPYRSTÖKUIRI 21.4
(LIMINGANLAHTI)
( vauhdikas oli kuirin lento.
käytin useita tarkennuspisteitä että sain kurvailun pysymään tarkennuksessa.
mustapyrstö oli kaukana ja jouduin rajamaan hyvin paljon.)

31.

SINISORSA 21.4
(LIMINGANLAHTI)
(sinisorsa katsoo mitä varten puolisoni pitää päätä vedessä upoksissa.)

32.
PUNARINTA 27.4
(punarinta levähti hevosen kyntöauran aisan päälle.
isäni on kyntänyt auralla hevosen vetäessä ja maa on kääntynyt.)

33.
PUNAKYLKIRASTAS 27.4
(metsässä kävellessäni yks kaks punakylkirastas
lennähti koivun oksalle. kerkisin hätäisesti yhden kuvan ottaa.
oksien ja puitten välistä pienestä raosta kuvan otin.)

34.

NÄRHI 28.4
(keskiviikko 28.4 oli kuuro sadepäivä. lunta tuli sakeasti ja se aiheutti
pakottavan syyn närhen palata talviruokintapaikalle kauranjyviä syömän)

35.
HIPPIÄINEN 1.5
(vappupäivän aamuna lähdin metsään puron varrelle metsään.
kyseisellä paikalla on laittamiani linnunpönttöjä kävelläkseni
niitten ohi ja katsoa onko jotain niissä linnuilla jo pesimä puuhia.
Talitintit pönttöjen läheisyydessä lentelivät. Samalla huomasin
kuusissa/petäjässä liikkuvasta pienestä linnusta. harmikseni unohdin
polkupyörälle kameran yksijalkatuen ja kuvat piti ottaa käsivaralta.
Huomasin kameran näytöltä keltaisen raidan linnun päälaella.
kotiini tultaessa selasin lintukirjaa ja selvisi että kuvasin hippiäisen.
hippiäinen on Suomen ja Euroopan pienin lintu. painaa 4,5-7 g.)

36.
TUULIHAUKKA 1.5
(vappupäivän iltana havaitsin puunlatvassa istuskelevan linnun.
niin kuin useasti en tunnistanut heti lintua. lintu katseellaan kyttäsi jotain.
kuvasin ja kyseessä oli tuulihaukka. tuulihaukka kyttää ja
metsästää ravinnokseen pikkunisäkkäitä ja pienempiä lintuja.

37.
RÄKÄTTIRASTAS. 3.5
(räkättejä on saapunut sankoin joukoin varosen venerannan läheisiin metsiin.
myös pelloilla vilisee suurina parveina.)

38.
VÄSTÄRÄKKI 3.5
(jano yllätti västäräkin. kyttäsin kuvanotto hetkellä metsävikloa.
västäräkit eivät huomanneet oloani, etsivät maasta ehkä matoja.)

39.
TAIVAANVUOHI 3.5
(taivaanvuohi istuu kaiken varalta johdon suojakuoren päällä.
kylmän yön jälkeen musta muovi lämmittää kohmeita jalkoja.)

40.
KANADANHANHI 5.5
(kanadalaiset linnut muuttomatkalla pohjoiseen levähtivät pellolle
etsien ravintoa ja matka jatkui pohjoiseen levähdyksen jälkeen.)

(olen puolimatkan krouvissa. neljäkymmentä on kuvattu, sama määrä jäljellä kuvattavaa.)

41.
METSÄVIKLO 5.5
(olen "metsästänyt" kameralla metsävikloa ahkerasti. on ollut hankala kuvattava,
on niin epäluuloinen ja pakenee vinhaa vauhtia kauaksi.
joskus on ollut kotitiellä olevan ojansillan rumpuputken sisällä ja sieltä ponkaissut pakoon.
ei siinä aamenta kerkiä lausua kun lintu karkasi ties minne.
sain kaukana olevan sähkölinjan päällä istuvasta, yhdellä jalalla, keikkuvasta metsäviklosta.
taitoa, tasapainoa metsäviklo kuvaan halusi ja on vielä kallellaan tehostaen taituruuttaan.)

42.
RAUTIAINEN 7.5
(lunta satoi perjantain vastaisena yönä joka teki linnuille hankaluutta ruuan etsinnässä.
sulapälviä oli kuitenkin siellä täällä. rautiainen nälkäisenä etsi muitten lintujen seassa maasta ötököitä.)

43.
LAULURASTAS 7.5
(ajatteleeko laulurastas näin:
"kuka asetti tielleni risun, en hyppää kiusallanikaan yli.
tässä hyvä paikka poseerata hovikuvaajalle ja esittää loistavaa korkeushyppääjää.)

44.
TUKKASOTKA 8.5
(ruvaslahden lintutornilla oli epävirallinen tornientaisto.
hovikuvaajakin rellulla meni aamupäivällä hetkeksi torniin jos saisi muutaman linnun kuvaan.
siellä kaukana ui tukkasotka, kaukana kuitenkin lintu hahmottuu joten kuten tunnistettavaksi.)

45.
UIVELO 8.5
(lintutornista tämäkin uivelo. ruohikon edessä, matkaa lintuun arviolta ainakin 200m,.
uivelo on varsin valkoinen. kuvassa vanha uros uivelo)

45.
LAPASORSA 8.5
(lapasorsa on ensi tuttavuus hovikuvaajalle.
ruvaslahden lintutornista näkee kosteikkoalueelle jossa lapasorsa oleskeli.)

47.
SINISUOHAUKKA 8.5
(lintutornista kuvattu tämäkin sinisuohaukka.
sinisuohaukka liitelee ja katsoo tornissa tiiraavia ihmisiä.)

48.
PAJULINTU 8.5
(polkupyörällä varosentietä ajellessani huomasin pienen linnun pajukossa.
pajulintu on vilkas ja rauhaton ! ei pysähdy kuin milli sekunniksi paikalleen.
Siinä sitä kameran kanssa sohin ja yritin perässä pysyä tarkennuspisteellä.)

49.
KIRJOSIEPPO 11.5
(kirjosiepon saapuminen pihapiiriimme huomasi.
lauloi jo klo. 03.00 makuhuoneemme lähellä olevassa puussa.
päivällä oli kirjosiepon ja talitintin välienselvittely.
kirjosieppo aikoi vallata talitintin pesäpöntön.
talitiaisella oli jo pöntössä pesiminen käynnissä.
kirjosiepon valtaus epäonnistui. talitiainen piti pintansa eikä antanut kirjosiepolle pesäpönttöä.
laitoimme lisää pesäpönttöjä pihapiirin. kuvassa laittamamme pönttö.
kirjosieppo tutkii laittamamme pönttöä onko vapaa ja suuremmalta rähinältä näin selviäisi.

50.
KIURU 12.5
(kiuruja näkee harvakseltaan. ääni on tuttu niiltä ajoilta
kun kevätpelloilla silloin ennen kuulin taivaan sinestä.)

51.
KURKI 12.5
(kiurua kuvasin ja selkäni takaa lensi kurki.
pyörähdin niin nopsaan kuin vanhenevat
kulkuvälineeni suinkin antoivat myöten.
meinasi kurki karata, sivukuvan huitaisin.)

52.
TILTALTTI 12.5
(nuottirannan tieltä kiurujen kuvaamisesta palatessani kuulin tiltaltin äänen.
jarrut vinkuen lukittui polkupyörästäni. kerttulinnut ovat olemukseltaan monelta osin saman näköisiä.
tiltaltin tunnistaa amatööri vain äänestä.)

53.
TÖYHTÖHYYPPÄ 12.5
(töyhtöhyyppä ja taitaa olla soidinmenot kun levittää siivet.)

54
Metsäkirvinen 14.5
(metsäkirvinen on suomen yleisimpiä pesimälintuja.
jälleen kerran polkupyörällä ilta-ajelulla ajaessani huomasin
linnun joka oudosti laskeutui liukuen alas lennon päätteeksi.)

55.
KALATIIRA 14.5
(vesille sain veneeni ja eka soutuni ollinsaaren rantakivellä odotti kalatiira.
nähtävästi kivi on ollut käytössä aiemminkin kun on osittain valkoinen.)

56.
KALALOKKI 14.5
(höytiäisellä veneily tyynellä säällä oli hyvä kesän soutuavaus.
kalalokki myös nautti tyyneydestä eikä kiirettä mihinkään,
hiljalleen lipua eteenpäin niin kuin veneellä soutaja ja olla vain kesälämmössä.)

57.
NAURULOKKI 15.5
(varosen venerannalla odotin naurulokkia.
istuin ja odotin .... lopulta yksi naurulokki tuli kuin kutsusta kuvaan.)

58.
PUNAVARPUNEN 18.5
(punavarpunen on kuin olisi ollut erimielisyyttä lajitoverien keskuudessa,
koska on niin punainen lähes veren punainen pää ja rinta.
kuitenkin punavarpunen on punakka jo syntyessään ja punainen väri
ei liity siten lintujen keskinäisiin välienselvittelyyn.)

59.
KOTTARAINEN 18.5
(kottaraisilla on kuvanotto hetkellä työntäyteinen kevät kiire.
kiire johtuu ruuan kuskaamisesta pesäpöntössä oleville poikasille.
kuvassa kottarainen tulee pesäpöntöstä viemästä ruokaa nälkäisille poikasille.
kottarainen jäi hetkeksi lepuuttamaan siipiään puunoksalle.)

60.
KELTAVÄSTÄRÄKKI 18.5
(keltavästäräkki on pelloilla viihtyvä lintu. värikäs keltainen rinta erottuu kauaksi multapellolla jossa etsii matoja.
keltavästäräkki ottaa harkitun askeleen, kiirettä ei, nokkaan ei tarvitse avata lierojen nähdessä keltaisen vaaran.)

61.
KÄKI 20.5
(käki kuivuneen puu käkkärän nokassa oli kaukana.
erittäin epäluuloinen oli ja ei antanut lähestyä kuin usean sadan metrin päähän.
muulloin kuin kuvassa oli puitten oksalla oksien takana piilossa.)

62.
KUOVI 23.5
(kuovi kookas lintu on helpohko tunnistettava.
pitkä nokka ja lentoon lähtiessä ääntelee voimakkaasti.
hyvä sää vallitsi sunnuntai ajeluani ja oli vain tarkoitus kuvata vain kuovi.
sigma sport 150-600mm objektiivi kamerassa.)

63.
HARMAALOKKI 24.5
(maanantai 24.5 oli harmaa ja sateinen päivä. kuvassa näkyy sadepisaroita lokin yläpuolella.
harmaalokki seisoskeli muokatulla pellolla kylmästä (+4,5) säästä kangistuneena.
harmaalokin tunnistaa pyrstössä olevista valkoisista täplistä/harmaat siivet.
myös nokassa oleva punainen täplä on tunnusomainen harmaalokille.)

64.
VALKOPOSKIHANHI 24.5
(valkoposket matkalla pesimäalueille. kuvattaessa satoi niin mahdottoman paljon.)

65.
SUOKUKKO 24.5
(tämä kuva suokukosta on otettu ruvastornista.
suokukko lensi torni ohi ja en heti hoksannut kuvata.
kukko oli kaukana tarkempaan kuvaamiseen ja sitten vain
huitaisin kuvan ja se on sen mukainen, eli heikkolaatuinen.)

66.
VIIRUPÖLLÖ 28.5
(viirupöllö on äreä lintu jos on poikaset/poikanen lähettyvillä.
nyt poikaset olivat olettamukseni mukaan vielä pesäpöntössä.
kävelin hiljaa pesäpöntön lähelle. pöllöä ei näkynyt ainakaan lähimmissä puissa.
viskasin pienen puukalikan pesäpöntön puunrunkoon. viirupöllö havaitsi
kolahduksen ja tuli näkyville pöntön suuaukolle josta lensi lähimmälle koivunoksalle.
kun pöllö tuli näkyviin tuli viiltävä muisto viime tapaamisesta saman lajitoverin kanssa.
muutama vuosi sitten sain opetuksen ettei kannata hiipparoida sillä alueella
jossa on viirupöllö ja poikanen maastossa. nyt kuvaus onnistui hyvin.
pöllö oli hillitty käytökseltään ja kuvasin linnun niin ettei häiriötä pääse syntymään.)

67.
SILKKIUIKKU 28.5
(silkkiuikku höytiäisellä kalassa. kalansaalis pienehkö.
nokka vain pyydystää, mutta yllättävän tehokas saalistaja silkkiuikku on.)

68.
RANTASIPI 28.5
(rantasipi on vikkelä lentäjä. pysähtyi kuin sattumoisin
varosen venerannalle. kamera onneksi oli valmiina kuvanottoon.)

69.
SELKÄLOKKI 29.5
(selkälokki kuvassa keskellä mustat siivet ja selkä musta.
vasemmalla ehkä harmaalokkeja. selkälokki rauhoitettu/uhanalainen.)

70.
HELMIPÖLLÖ (poikanen) 29.5
(pöllöjen silmät saavat jokaisen katselijan katseen niihin pysähtymään.
kuvan helmipöllö on poikanen. rengastuskuvat tulevat ajallaan luontokuviin.)

ps: kymmenen kuvan matka vielä elämän ravintopalkintooni HK-siniseen.

71.
VIITAKERTTUNEN 30.5
(30.5 aamuna Marjo vinkkasi että kotimme lähellä olevassa puskassa
on lintu jonka ääni on kerrassaan monivivahteinen. menin kiireen vilkkaan
kuvaamaan. lintu puikkelehti puskassa ja oli sinä ja siinä että kuvan sain.
lintu oli vaikea tunnistettava. Janne Leppänen tunnisti linnun viitakertuksi.
kerttu linnut ovat niin lähes saman näköisiä että ääni on linnun paras tunnistus.)

72.
HAARAPÄÄSKY 1.6
(haarapääsky istuu sähkölangalla joka on sama johtolanka kuin silloin kuusikymmentäluvulla.
muistan pääskyjen istuneen samalla johtolangalla istuessani kotini rappusilla
katsellessani pääskyjen lentoa kuin myös langalla istuvia pääskyjä.
joka kesä pääskyt tulee joka kesä ne istuvat samalla langalla. katselen pääskyjä kesän tuojina.
nyt tulee kotiini sähkö maakaapelilla ja pks meinasi ottaa sähköjohdon pois.
pyysin että saako johto jäädä pääskyjen istumalangaksi. pks jätti langan paikoilleen.
pks:n miehet eivät ole vihamielisiä luontoa kohtaan !)

73.
RUOKOKERTTUNEN 2.6
(soutelin höytiäisellä määränpäänä ruovikko.
en tiennyt mennessäni onko ruovikko tyhjä linnuista.
pysähdyin tyynen höytiäisen ruovikon reunaan lähes rantaan.
alkoi kuulua linnun ääntä ja ruovikossa lenteli silloin tällöin lintu.
lintu lensi ruovikon latvaan ja kännykästä kaivoin linnun äänet
ja löysin samanlaisen äänen joka kuului ruokokerttuselle.
tietenkin piti olla jyvällä sinne päin mikä lintu ruovikossa on
ja sitten linnun ääni etsiä kännykällä linnunkuvat sivulta.
kuvaa kun katsoo tarkkaan niin huomaa että oli pieniä hyttysiä paljon.)

74.
SEPELKYYHKY 5.6
(laitumelle lehmät (5.6) aamutuimaan käen kukunnan säestämänä.
pellon metsänreuna puussa istui myös sepelkyyhky.
huhuili kuin olisi pöllö, lähes sama ääni mutta nyt sen tunnistan.
ei auttanut kuin kamera hollille ja käsivaralta huhuilevan kyyhkyn kuvasin.)

75.
TERVAPÄÄSKY 6.6
(tervapääskyn kuvaus ei ole niitä helpoimpia.
pääsky tekee lennossa nopeita käännöksiä.
tervapääskyn lentonopeus on hurja ja siksi kuvaus on haasteellista.
tervapääsky elää lähes koko eliniän ilmassa,
vain pesintä aikaan se tulee alas. mutta poikaset ruokkii ilmassa !!
nukkuu ilmassa. parisuhde on elinikäinen)

76.
TELKKÄ 6.6
(kaverin kanssa menimme pienelle lammelle katsomaa onko siellä elämää.
alkuun vaikutti lammen olevan typötyhjä. vähän aikaa siinä
rannalla aikaa kulutimme kunnes ruovikosta telkkä poikasineen tuli näkyviin.
viisi poikasta emon johdattamana uivat piiloon kuvaajilta.)

77.
HARMAASIEPPO 11.6
(harmaasiepon tunnistaa parhaiten päälaella olevista tummista ja vaaleista juovista.
kuvan harmaasieppo tutustui kuvan otto aikaan räksän tyhjään pesään. tekeekö pesän siihen jää nähtäväksi.)

78.
KATTOHAIKARA 13.6
(kahta kattohaikaraa etsin vaalipäivän aamuna martonvaarasta.
ajelin tietä ja yht`äkkiä sivusta kaksi haikaraa oli lennossa
tulosuunta minua kohden. kamera repussa tietenkin.
ei siinä vanat koivet paljoa hidastaneet liikkeissäni
hamutessani kameran repusta. haikarat meni jo matkojen päässä
kunnes kamera oli hollilla ja pakenevista haikaroista sain lentokuvan.
jos saan paremman kuvan haikaroista vaihdan kuvan jos ne jäävät pitemmäksi
aikaa näihin maisemiin. ehkä kattohaikarat piipahtivat ja en näe niitä enää.)

suopöllön siipien kärkiväli on noin metri.
79.
SUOPÖLLÖ 22.6

(suopöllö lensi läheiselle metsäalueelle jääden oksalle katselemaan hovikuvaajan elkeitä.
oksalla istuva suopöllö oli vastavalossa aurinko porotti suoraan kameran objektiiviin ja siksi väri on latteampi.
suopöllö on löytänyt paikan pesälle ojan pientareelle heinikkoon. pesässä on viisi munaa.
en ole aiemmin nähnyt kotipaikkani lähialueella suopöllöä vaikka kesäisin ja muulloinkin katselen lintujen liikkeitä.
jos hyvin onnistuu pesintä, myöhemmin kesällä Ruvaslahden ilmatilassa lentelee viisi nuorta suopöllöä.)

(kuten huomaatte vain yksi kuva enää ja pääsen palkintoani nauttien ahmimaan.)

80.
KAAKKURI 28.6

(kaakkuri uiskentelee pienellä lammella Polvijärvellä.
lampi on hyvin pieni ja kaakkureita oli kaksi. oletan että
pesä on jossakin lammen rannalla heinikossa. kuvasin pariskuntaa
noin puoli tuntia ja kummastusta herätti yksi erikoisuus linnuissa.
sukelsivat silloin tällöin ja sain odottaa useita minuutteja
ennen kuin nousivat pintaan. en nähnyt happipulloja kaakkureilla joka olisi
tuonut vastauksen siihen miten pystyivät olemaan veden alla niin pitkään.)

Kuva: Marjo Juntunen

Tätä kuvaa kotini vaatimattomassa "grillissä" HK-sinistä paistaen saan hyvällä syyllä kutsua kuvaksi
jolloin saan ansaitusti nauttien mutustella parasta ravintoa mitä ihminen saa ravinnoksi.
Tammikuun kolmas päivä oli eka kuva ja siitä lähtien olen odottanut tätä hetkeä.
Nähdä elämänravinto nuotiolla ruskettumassa ja samalla nuotio lämmittää HK-sinisen mitä
parhaimpaan hekumalliseen maukkauteen jota Hovikuvaaja ei voi vastustaa.
Kun ymmärtää mitä ravintolisä tarkoittaa silloin ei pysty HK-sinistä työntämään sivummalle omien huulien edestä.
Lisäksi olennaisena kostukkeena on parasta ottaa lättänokka limpparia, eli muumilimpparia.
Nämä kaksi HK-sininen ja muumilimppari ovat yhdistelmä maailman kaikkeuden tasapainon ylläpitämiseen.
Ilman HK-sinistä ilman muumilimpparia elämäni runkoni jota olen jo kuljettanut hiukan yli kuusikymmetävuotta
kutistuisi ja painoindeksi romahtaisi. Kuvan otto hetkellä elopainoni on 69kg. Syöksyisin aliravitsemuksen seurauksena
hallitsemattomaan tilanteeseen jos jättäisin suuren voimavaran HK-sinisen joka pitää elopainoni "suuressa" 69 kg:ssa.
Onneksi laadusta tinkimätön HK-sininen pitää elämääni yllä saaden voimaa kuvata lintuja.

Lintujen kuvaamisesta lyhyesti kerrottuna.
Mitä olen kokenut tammikuusta asti kuvauksissa niin monta lintu nähdä kameran etsimessä.
Odotus muuttolintujen saapumista pitkän pakkastalven jälkeen on kaipausta nähdä ensimmäinen muuttolintu.
Hanget sulivat hiljalleen. Lintulaudalla talitiaisia, keltasirkkuja, pikkuvarpusia, harakoita, ynm.
Näistä linnuista se alkoi. Talvella oli kovat pakkaset ja usein ulkona kuvasin lintulaudan elämää
vaikka sormet kohmettuivat kylmyydestä. En silti tuntenut vastenmielisyyttä kuvata ja etenkin
en kysynyt itseltäni miksi olla kylmässä talvisäässä sormia ja koko runkoa kohmettamassa pakkasessa.
Olemme kaikki erilaisia omaksumaan asioita ja siksi harrastus josta tykkää silloin ei säät estä harrastusta.
Kuljin kevättä kohden kamerareppu selässä jalan kun polkupyörä kelit odottivat teitten kuivumista.
Nämä jalan kuljetut matkat eivät olleet antoisia, vain käpytikka takoi lämpimikseen nokkaansa puunrunkoon.

Aurinko nousi päivä päivältä korkeammalle sulattaen soratien ajokuntoon polkupyörällä.
Tämä oli askel jo parempaan kuvaamiseen linnuista, kun en niin himokkaasti haluasi ajaa autolla pitkin kyliä
etsimässä muuttolintuja. Polkupyörä on ajopelinä paras kun silloin kuulee metsästä lintujen ääniä.
Silloin tällöin kävelin keväisessä lumettomassa metsässä istahtaen kannon päälle ja vain kuunnella
lintujen moninaista konserttia keväisen luonnon vihertyessä ympärille. Olla yksin metsässä
kannon nokalla istuen lintujen laulaessa, silloin ymmärtää maailmankaikkeuden suuruuden.
Linnut jotka saapuvat keväisin kaukaa tuomaan sen oikean kevään ja kesän pesien täällä on jotain
jota mietin siellä yksin kannon nokalla ymmärtäen ja antaen kiitoksen kaikelle joka on ympärillämme.
Kevät eteni. Lintuja sain kuvattua ja jokainen hetki pelloilla, järvellä, metsissä etsien taas uutta lintua ja
joskus reissu oli vailla tavoitetta, ei tullut muistikortille mitään. Kevät oli suotuisa muuttolinnuille
jonka seurauksena lintujen määrä kasvoi ympärillämme ja se edesauttoi saada jälleen uusi lintulaji kuvattua.

Keväällä teimme matkan Liminganlahdelle tavoitteena kuvata hurja määrä lintuja.
Liminganlahdella sain kuusi eri lintulajia, hyvä sekin määrä siihen pieneen kuvausaikaan verraten.
Liminganlahdelta saatujen lintujen jälkeen oli vielä kuvattava noin 40 lintulajia. Se on aika paljon.
Mutta sinnikkään innokkaasti kuljin polkupyörällä kevään valossa ja ilta toisensa jälkeen kuvia tuli.
Myös soutaen rannoilla kuljin ja sieltä tuli ruokokerttunen jonka tunnistin vain äänen perusteella.
Vaikein ehkä oli viitakerttunen. Janne Leppänen tunnisti kyseisen linnun jolla ääni on vailla vertaa.
Ehkä yllättävin eteeni tullut lintu oli kattohaikara Martonvaarassa. Eipä kyseistä lintua ole sen koommin nähty.
Viimeinen kuva kaakkuri jota en muistaakseni ole aiemmin kuvannut toin pienen haikeuden olotilaani.
Olen kuitenkin jollain ajatuksen tasollani, pientä tyytyväisyyttä tuntien, että harrastan kuvaamista.

Linnut joita katselen, niin vapaana ne liitäen on kuin sisimmässäni elämäni liitäisi linnun lailla sinitaivaalla.
Joskus elämäni muuttuu, vanhenen ja sen jälkeen sieluni liitää linnun lailla sinitaivaan halki uuteen elämän valoon.
Jokainen aika jota omasta ajastani käytän katsella kesän lintuja, lintujen pesän tekoa, linnun lentoa sinitaivaalla
on sisimmässäni tuntemus luomakunnan suuresta lahjasta meille kaikille ja se lahja piirtyköön sydämiimme.

Linnuista tulee ajallaan kuvia luontokuva etusivu osioon Janne Leppäsen rengastaessa helmi, viiru ja lapinpöllöjä.

Kiitos Janne Leppäselle niistä vinkeistä jotka johti linnun kuvaamisen onnistumiseen.

Palkintoni odottaa ! ...