Marraskuun lyhyellä lomalla käynti Suomen itäisimmässä paikassa
Ilomatsissa.
Ala-Koetajoella, taistelujentalolla ja lopuksi Suomen ja EU:n itäisimmässä
pisteessä.
Sää niin kuin arvata saattaa oli marraskuinen sää eli harmaata mutta
sateeton.
Ensiksi menimme Ala-Koetajoelle jossa kaikkien tuntema Tauno Palo näytteli
pääosaa tukkijoella.
Myös samaisella paikalla Regina Linnanheimo näytteli pääosaa elokuvassa
mustasukkaisuus.
Ala-Koitajajoki kävellen patikoiden on retkeilijöille helpohko ja
toisinaan vaativa reitti.
Ala-Koitajoki on Suomen vanhin joki, syntyi yli 10000 vuotta sitten.
Joen putouskorkeus on 49 metriä. Joki padottiin vuonna 1955 ja sen
juoksua ohjattiin
voimalaan tuottamaan sähköä. Enne patoamista Ala-Koitajoessa virtasi vettä
69 kuutiota sekunnissa.
Nykyisin virtaus on 3 kuutiota sekunnissa.
Ei silloin vuonna 1893 tietty tämän ajan digikameran nopeudesta ja
hyvä niin.
Kun ottaa yhden harkitun kuvan se säilyy kauan ajassamme.
Nykyisin otetaan liian paljon kuvia ja suurin osa jää tietokoneen
kansioon ajattomaksi ajaksi.
Alku oli varsin helppoa polku kävellä taikka pyöräillen kulkea.
Polun lähellä Marjo bongasi 7-haaraisen petäjän.
Kyllä siinä seitsemän haaraa on.
Ala-Koitajoen reitillä niin kuin kaikissa muissakin patikkareiteillä
on kota.
Laituri on hyvä ja siitä katsottuna ylävirta.
Laituri oli jäässä, mutta hipsutellen piti päästä laiturin päähän.
Alavirta laiturilta katsottuna.
Uiton aikainen ns. vastuupuomin paikka.
Joen yli asetetulla puomilla estettiin tarvittaessa
uittopuiden joutuminen alapuoliseen pamilonkoskeen
ja siten ruuhkan syntyminen sinne.
Syvyyttä joella on useita metrejä.
Tulisija ja levähdyspaikka.
Takana näkyy pieni koski jossa filmattiin elokuvaa tukkijoella.
Neljän
elokuvan koski.
Kuningasjätkä,
Mustasukkaisuus, Tukkijoella ja Saksalaisten tekemä elokuva
Borowskin tango.
Elokuva Tukkijoella-elokuvan yksi filmaus kohta on kuvassa.
Tauno Palo meni purkamaan sumaa pudoten välillä koskeen.
Tauno hakkasi kirveellä ja sai suman purettua.
Tauno Palo hyppäsi elokuvassa jokeen heittäen kirveen jokeen uiden
rantaan.
Kirves on varmaan vieläkin joessa ja jää sinne.
Silloin v 1951 joessa oli aivan toisenlainen virtaus.
Joki virtasi täyteläisenä kuohujen kera.
Nyt ei tuki kulkisi virran mukana kun vesi on matala.
Myös lahjakas näyttelijä Regina Linnanheimo näytteli
mustasukkaisuus-elokuvassa Ala-Koetajoella.
Regina on myös käyskennellyt näillä tantereilla elokuvassa
näyttelijänä..
Matkan varrella oli HK-sinisen paistopaikka.
Hiidenkirnu.
Kirnu on samaa ikäluokkaa kuin Ala-Koitajoki eli yli 10000 vuotta
vanha.
Marjo tutkii onko siinä toinenkin kirnu.
Tutkielma tuli tulokseen että siinä on toinen hiidenkirnu.
Ei putoo ei romaha.
Tikka on meinannut kaivautua juureen.
Puitten takaa pilkottaa kuusamonpyörre.
Syvin kohta on 17,3 metriä !
Kuusamonpyörre toisesta vinkkelistä kuvattuna.
Jäätä oli matkanvarrella mutta nurin ei kumpsahettu.
Sillalta kuvattuna Ala-Koitajoen ylävirta .....
.... ja kuvassa alavirta.
Sitten matka jatkui taistelijantalolle.
Pölkky ja hattu pihamaalla nähtävyytenä.
Vanhaa sota-ajan kalustoa.
Oikealla pyöreä rumpu on pyykinpesukone !!
Hevosen aikakauden työvehkeitä.
Hevosen suokengät/lumikengät ylhäällä oikealla.
Saksalainen 37mm jalkaväkikanuuna.
Tykit valmiina ... mutta ei ehkä löydy ammuksia noin vanhaan
tykkiin.
Tämäkin on saksalainen jalkaväkikanuuna mutta jytäkämpi kuin
edellinen on 75mm ammus.
Katoksessa sodan aikaa käytössä olleita tykkejä.
Muistomerkki jääkäripataljoonan joka taisteli Ilomatsin alueella
18.7-23.81941 ja 27.7-4.9.1944.
Korsu.
Korsun sisällä ei ollut valo kuin pieni tuikku.
Sain laadultaan heikon kuvan.
Rauhankivet. Kauko Kankaan tekemät.
Sitten matka jatkui melkein Puuttinin vieraaksi Suomen itäpisteelle.
Itäpisteelle kävellen hyvää tietä pitkin.
Ei saanut kulkea kuin narujen välissä.
Kummallakin puolen on rajavyöhyke.
Marjo nopsana kävelijänä melkein itäpisteellä.
Siinä se itäpiste on Marjon edessä katseltavana.
Suomen ja Venäjän raja menee melkein keskellä vesistöä.
Rajapyykki tököttää vesistön keskellä saarekkeella.
Itäpiste on Suomen ja Eu:n itäisin alue.
Laitoin kameran pöydälle ajastimella ottavaksi ja jotenkin kamera
selvisi itsenäisestä kuvauksestaan.
Marjo ja hovikuvaaja kuulee melkein puuttini kylään kutsun rannan
toiselta puolen.
Itäpisteeltä kotiin tullessamme
matkanvarrella oli tykistä valmiina.
Tykit ja muistolaatta.
Muistolaatta tykkien keskellä.
Kesän 1944 torjuntataistelun muistoksi.
Muistolaatat vasemmalta:
jääkäripataljoonan, yhdessä taistelujen laatta, Uudenmaan rakuunarykmentin
laatta, Hämeen ratsurykmentin laatta.
