9.9.2019

  Harmaahaikara Höytiäisen Mustalaissaaren rantakivellä.

Varosen venevalkaman rannalta huomasin kauempana Mustalaissaaren
lähettyvillä lentelevän suurehko lintu jonka tunnistin lentotyylistä harmaahaikaraksi.

Haikara teki muutaman kierroksen ennen kuin laskeutui rantakivelle lähellä olevia
myös rantakivellä istuskelevia kahta merimetsoa. Kuvasin aluksi venerannalta
haikaraa, mutta matka oli turhan pitkä. Hyppäsin soutuveneeseen ja oli tarkoitus
rantautua mustalaissaareen kauemmaksi ja hiipiä saarta myöten lähemmäksi lintuja.

Tämä rantautuminen ei onnistunut. Oli niin matalaa etten päässyt rantaan lähelle
kun veneen pohja karahti jo usean kymmenen metrin päähän rantaa. En kahlannut
ja heittänyt siten pikkukenkiä vaan ajattelin mennä myötä aallokossa niin lähelle
harmaahaikaraa kuin suinkin. Nojauduin etuteljolle lievään makuuasentoon ja annoin

veneen hiljalleen lipua kohti kivellä istuneita lintuja. Lähestyin vakaan varmasti
kohdettani. Aallokko ei ollut kovin suuri, kuitenkin sen verran heilutti että kameran
tarkennuspiste heilui järven ja taivaan väliä. Kun pääsin jotakuinkin niin lähelle
että kuvaaminen harmaahaikarasta oli mahdollista painelin laukaisunappia.

Meni huti jokunen kuva kun ei sattunut pieni punainen piste haikaraan. Sain
kuitenkin jotenkin muutaman kuvan ennen kuin haikara hoksasi veneen ja siinä
köllöttelevän ukon. Harmaahaikara läksi livohkaan. Merimetsot ovat hiukan
 ajattelemattomia kuin haikara ja antoivat veneen liukua hiukan lähemmäksi.
Veneestä kuvaaminen on aika hankalaa ja kun vielä käsivaralta napsin
kuvat, niin siihen nähden vene/kuvaretkeni ei aivan vesittynyt Höytiäiseen.

Lentotyyli oli varma merkki harmaahaikarasta. Matkaa rannalta haikaraan 437 metriä. Kivellä seisoskele merimetsoa ja toinen kiven kupeessa. Kolmas vedessä oleva lintua joka on vasemmalla ei näkynyt tämän kuvan jälkeen.

Haikara laskeutui tyylikkään hiljaa kivelle.

Ja siihen se jäi katselemaan Höytiäisen ilta-aurinkoa.

Pääsin veneellä "liukuen" noin 100 metrin päähän harmaahaikaraa.

Rajasin kuvan, että näkyy hiukan lähemmin . - Nuori tänä vuonna syntynyt, koska pää on melko tasavärinen harmaa. Vanhalla olisi selvemmät musta-valkeat kuviot. Harmaahaikaralle on tyypillistä että samana vuonna syntyneet liikkuu laajasti kaukanakin synnyinpaikalta sen jälkeen kun ovat aloittaneet itsenäisen elämän. Tuokin on saattanut tulla Balttiasta asti katsomaan P-Karjalaista alkusyksyä. Totesi Janne Leppänen vastaus viestissä tämän kirjoituksen kun kuvan harmaahaikarasta hänelle lähetin.

Lentotyylistä, pään asennosta tunnistaa helposti mikä lintu on kyseessä. Kuvan otin melkein suoraan ilta-auringon valoa kohti.

Jatkoin veneessä pötköttelyä kun kulku oli ilmaista. Tuuli, pieni aallokko matkaajaa kuljetti.

Epäilys heräsi veneeseen ja pälyily alkoi.

Hätä tuli ja siinä rytäkässä pitkä valkea ruiluutus. Höytiäinen koki pienen veden saastumisen.

Siivet lähtövalmiina .....

...... vauhti kiihtyy .... kiihdytys oli vettä pitkin .....

..... ja lopulta siivet alkoi kantaa.

Toinen merimetso läksi samassa rytäkässä ja samalla tyylillä, mutta ......

....... haparoi pitempään lähtökiihdytyksessä .....

..... ponnistus, siipien alle ilmaa ....

.... ja näin nousu ilmaan.