Lomalle lähdettäessä oli Martonvaaran aamumaisema
silmälle kelpaava. |
Kilpisjärveltä lähdettäessä Barras
tunturille pysähdyimme nähtävyyksiä katsomaan.
Tässä hovikuvaaja tiirailee Norjan kirkon suuntaan.
Ajatuksissani toivoin tulevaan
päivään onnistumisia, kun tiesin Baraksen vaativan kuntoa ja
henkistä valmiutta.
Kun ajatukseni kiipesivät Baraksen huipulle 1416 m korkeuteen
silloin en voinut
hylätä Korkeimman siunauksen pyytämistä perheelleni jotta he
eivät sortuisi valittamaan
ja vaatimaan hidastusta hovikuvaajan kepeään askeltamiseen
Baraksen huipulle jotta
he pysyisivät mukana edes näköyhteyden päässä hikeä
vuolaana valuen.
Ainakin tässä kohta hovikuvaajalta ei puutu tarmokkuutta kun
aidasta tukea ottaa. |
Tässä vaiheessa kun katsomme polkua joka
vien barras tunturin huipulle
oli koko porukka vielä tiiviissä rykelmässä. |
Barras tunturi huippu 1416
metrin korkeudessa.
Kiipeäminen barrakselle 21.7.2015
Polku lähtee kuvan keskeltä ja kuva on otettu kun tai
mahdollisesti ehkä pääsimme
tunturin huipulle tullessamme alas iltapäivällä kun sää oli
sumusta hälventynyt.
En tiedä olisko hovikuvaajaa hirvittänyt jos aamulla
lähdettäessä olisi näkynyt tunturin korkeus
koko komeudessaan. En usko että olisi tullut pelonsekaisia
tuntemuksia kun Norjan kirkko oli
antanut henkisen tukensa matkaseurueelleni ettei ne
hikeenny hovikuvaajan nopsajalkaan tai odottamiseen. |
Sumua sankasti edessä matkan alkuvaiheessa
ja tässä vaiheessa hovikuvaaja antoi
tarkoituksella etumatkaa ettei olisi huipulla
kun muut ovat vielä tasamaalla. |
Edellis-illan sade sai aikaan sumun vai
lieneekö ollut pilviverho. |
Lumikko seurasi tarkkaavaisena hovikuvaajaa
tarvitseeko hinausapua
vai näkikö että on yhtä ketterä kuin lumikko nuorena. |
Sodittu on baraksen tunturilla. Romahtanut
korsu. |
Kuva ei kerro totuutta siitä että
hovikuvaaja olisi uupunut kun näin paljon jäljessä on.
En kehdannut laittaa turbonappia kireämmälle kun burana 800mg
tehossa ei ollut kiristysvaraa.
On lääkevirman syy tehottomuuteen ei hovikuvaajan. |
Onko hyytyminen tullut takimmaiselle ukolle
vai lumen ihailua. |
Lumi vain lisääntyi matkan edetessä
ylemmäksi.
Emme menneet tästä ylemmäksi kun pelkona oli lumen alla olleet
siellä täällä
vesivirtaukset joka teki pienet vesionkalot ja mahdollistanut
putoamisen lumen alle.
Barras tunturille kiipeäminen tapahtuu pohjoisrinnettä myöten
ja siksi
lumi kesän viileydestä johtuen ei ole sulanut. Etelärinne
on
lumesta vapaa mutta kiipeäminen ei onnistu pystysuorassa
jyrkässä rinteessä. |
Lasketellen alas. |
Alas tultaessa
pilviverho nopsaan hälveni ja näkymä laajeni. |
Lunta oli tunturien huipulla reilusti enempi
kuin kesällä 2014. |
Laskeutuessamme barrakselta tunturipurot
voimistuivat ja suurenivat.
Laskeuduin voimakkaasti virtaavan puron lähes keskelle kiviä
myöten.
Teko oli uhkarohkea. Jos olisin liukunut märällä kivellä
vähänkin sivummalle
tai horjahtanut olisi virtaus vienyt ukon mukanaan ja pudonnut
useita
kymmeniä metrejä kuvan keskellä olevaan putoukseen.
Hovikuvaajaa olisi
verkoin ja katiskalla yritetty saada kiinni, mutta lippis olisi
kellunut turvallisesti rantaan.
Kieltämättä rannalta kuului kovaa kehoitusta ettei pidä kiven
päälle mennä. |
Kosket ohitettu turvallisesti ja sen jälkeen mieli ja
silmä lepäsi. |
Niin, polku autolle, takana barraksen huippu
jonne emme päässeet.
Lähelle päästiin mutta mieliin jäi kytemään ajatus uudesta
yrityksestä.
Saa nähdä milloin uuden yrityksen tulen kyteminen roihahtaa
liekkiin. |
