Maila Sormunen.
os. Hyttinen
 

Maila haudattiin Polvijärven rauhanmajan hautausmaalle miehensä Erkin viereen 17.5.2024.

Maila vietti lapsuutensa Lahtolahdessa ruuhiniemen tilalla.
Maataloustyöt olivat tuttuja Mailalle jo lapsuudesta asti.
Maila Hyttinen ja Erkki Sormunen avioituvat asuen
Kostanlahdessa peltoja viljellen lypsykarjaa pitäen siihen
saakka kunnes ikä tuli esteeksi jatkaa karjan pitoa.

Maila ja Erkki elivät sitä aikaa jolloin työt tehtiin
omia voimia säästämättä käsipelissä. Kesäisin heinätyöt
 tehtiin hyvin pitkälti ja paljon muutakin työtä käsipelissä.
Heinänseivästys on jo unholaan jäänyt mutta se aika oli
 maatalouden kultaista aikaa vaikka oli raskasta työtä.

Tunsin Mailan ja käydessämme hänen ja Erkin luona.
Kahvipöytä oli aina runsaasti katettu. Maila oli hyvä
kahvipöydän antimien leipoja ja muutenkin hänen
olemuksensa oli hyvin leppoisan rauhallinen.
Mailan elämäntyyli sivusta katsottuna vailla mitään suurta
 vaan lähinnä elämää ilman maallisen mammonan haalimista.
Kun omaa elämässään vaatimattomuuden on
omaksunut suuren viisauden.

Se viisaus on: Nauti elämästä. Katso sillä ympärilläsi on kaikki mitä tarvitset.

MAILA SORMUNEN. Maila nukkui ikiuneen 83 vuotiaana. Kuvassa Maila on noin 30v.

Mailan elämän aurinko himmeni sammui, sydän hiljaa vaikeni. Elämäntuuli tyyntyy jäljelle jää vain muistot ajasta elämän. Kevättuuli kuljetti surun ja jäähyväisten taivaan äänen Mailan rakkaitten sydämiin. Kuulla Taivaan lintujen laulu on ihmiselle hetki jolloin aika ja elämä pysähtyy. Uusi elämän valo kajastaa uuden elämän rannalla. Mailan elämää muistellen tulee aika jolloin kuljemme sydämen kultaisten muistojen lähteelle ja palata elämän kaipuuta olevaan hetkeen pysähtyen. Nähdä elämän polkua lähellä kulkenut, katsoa hänen kasvojaan, silmiä ja kiittää Taivaan Isää elämän hetkistä päivien joita saimme kulkea lähellä Mailan elämänpolku ja nähdä hänen matka taivaan kirkkauteen ja askeleesi ikuisen aarteen Jumalan luo. Taivaan hellä tuuli puhaltaa, sulkee hiljalleen Mailan elämän oven. Maila, viimeisinä hetkinä tuntien elämäntiensä päättyvän hiljaa avaa muistojen oven purppurasillalle silloin kun kaipuu on lohduton, avata ovi sydämessä, palata rakkaan ihmisen luo. Elämäntieni päättyessä saan nähdä Erkin jota elonpolkua kulkiessani muistelin rakastaen. Muistojen ajassa on aika nähdä rakkaan lapsuuskodin Ruuhiniemen pihamaa. Kävellä ja nähdä yhteiset lapsuuden ja nuoruuden ajan tutut polut joihin on piirtyneet jäljet nuoruuteni elämä joka on kallein paikka sydämessä. Enkelten laulu lapsuuskotipihan yllä, elämän askel lyhenee, on tullut aika katsoa elämän ilta-auringon lasku ja tuntea muistojen kyyneleet. Kiittää elämän lahjasta ja nähdä uusi elämän valo, Vapahtajamme kasvot. Mailan ääntä ei enää kuulu muistojen kotipihalla. Kädet vaipuneet päälle sydämen. Mailan elämän lanka on katkennut Taivaan Isän tahdosta. Taivaankaari sillalla kuuluu kaikkoavat Taivaan Isän askeleet. Sylissä, Maila matkalla ajattomaan elämään, silmät Taivaan uneen vaipuneena. Kun katsomme Taivaan tähtitarhaan näemme kauneuden ja elämän valon jossa saamme uuden elämän langan. Maila elämää kunnioittaen Marjo, Esa, Aleksi ja Henri Juntunen.