Vuoden 2021 eri lintulajin kuvaamisen tavoite.


Vuoden 2021 eri lintulajien kuvaamisentavoitteeksi pitkän harkinnan jälkeen asetin 80 lintulajiin.
Tavoite on näin alkuun ajateltuna suurehko ja jääkö tavoite saavuttamatta.
Kuvaamisen ajanjakso on 1.1.2021 - 31.12.2021.

Vuodessa on päiviä 365. Eli noin neljän ja puolen päivän välein pitäisi olla lintu kuvattuna
 keskimäärin jotta vuoden kahdeksankymmenen eri lintulajin tavoitteen saavuttaisin.

Myös suuri palkinto HK-sininen muumilimpparilla höystettynä on toisaalta sellainen
  palkinto joka pitää yrittää saada tämän vuoden puolella jos tai kun tavoitteeni saavutan.
Se on kova menetys jos HK-sininen palkinto ja muumi jää saavuttamatta.

Suuri intohimoni, lintujen kuvaaminen, jälleen saa valoa sitä mukaa mitä ylemmäksi
aurinko nousee kevättä kohden. Se on jälleen alkanut elämän vire sielussani sykkiä !!



Lintujen numerointi alkaa ykkösestä ja päättyy joskus kahdeksaankymmeneen.

Ja sivun lopussa näkyy himoitsemani palkintoni !!!

1.
HARAKKA  3.1
(tästä se alkaa. menee ehkä myöhä syksyyn siihen että tavoitteen saan saavutettua.
On mahdollista että kahdeksannessakymmenennessä kuvassa myöhä syksyllä on myös lunta.
 Mutta HK- sininen nuotiossa paistuu silloinkin Varosen venerannassa.)
2.
KÄPYTIKKA  6.1
  (hyppy oksalta oksalle.
 kuvasin käpytikan eloisaa oleilua petäjän latvassa lumien pudotessa hyppyjen voimasta.
sarjatulella kuvasin kun havaitsin linnun ajattelevan hyppyjä lämpimikseen.
myös hovikuvaajan sormet tuntuivat tuntevan talven ottavan otteensa loppiaisena)
3.
HÖMÖTIAINEN  9.1
(lintulaudallamme alkutalvesta lähtien ollut vain yksi  hömötiainen, (kuvassa).
Hömötiainen syö kauranjyviä ja auringonkukansiemeniä.
Kuvassa lintu kätkee auringonkukansiemenen lumen sisään oksanhaaraan.)
4.
SINITIAINEN  17.1
(sinitiainen on varsin tuttu näky lintujen ruokintapaikalla.
pieni ja vikkelä, harvoin pysähtyy paikoilleen)
5.
JÄRRIPEIPPO  17.1
(naaras)

( järripeippoa harvoin näkee Polvijärven maisemissa tammikuussa !!
lintujen ruokintapaikalla olemme havainneen kyseisen linnun tammikuun puolenvälin tienoilla.
katselin ruokintapaikalle perjantaina 15.1 että miten linnut jakselevat -30 pakkasessa
samalla huomasin lintujen joukosta järripeipon. yritin kuvata ulkona että saisin paremman kuvan,
ikkunan läpi kuvaaminen on tuuripeliä onnistuuko vai ei. ulkona kuvatessani sormet tuntuivat kohmettuvan
kun järripeippo ei suostunut tulemaan näkösälle. kuvan linnun kuvasin ikkunan läpi ja kuva siten heikkolaatuinen.)
6.
KELTASIRKKU   2.2

(Kuusen oksalla keltasirkku tutkailee minkä jyvän kimppuun hyökkäisin.
Keltasirkkuja lintujen ruokintapaikalla hyvin paljon.
Parvi pölähtää niin ainakin lähes 40 sirkkua jyviä ahmimassa.)
 
7.
HARMAAPÄÄTIKKA  3.2


(harmaapäätikka käy silloin tällöin talipötköllä. Jyvät tai auringonkukansiemenet eivät näköjään kelpaa.
Ravintona muurahaiset ja niiden munat, hyönteiset ja marjat. Näitä edellä mainittuja harmaapää ei löydä
Pohjois-Karjalasta tammikuussa  lumen peittäessä muurahaispesät  kuin myös pakkasten nujertamia hyönteisiä)
8.
TALITIAINEN  13.2
(talitiainen syö lunta. lumen syönti on ainut keino saada nestetasapaino
 pysymään kohdillaan kun vesi jäätyy ulkona sydäntalvella)
9.
KORPPI    2.3
(Korppi Suomen suurin varis lintujen heimoon kuuluva laji.
korppi, älykäs lintu, pystyy suunnittelemaan tulevaisuutta !!
ehkä keväthangella kuvassa oleva korppi suunnittelee
että pitäisköhän lähteä livohkaan kun kameralla osoittelevat)
 
10.
KOSKIKARA    9.3

(hiihtoloman päätarkoitus oli kuvata koskikara käylänkoskella.
pakkasta oli riittävästi, öisin yli -30. päivällä pakkanen laski
inhimillisiin asteisiin noin -10 paikkeille. tiistaina (9.3) päivällä
menimme koskelle aurinkoisessa säässä ja kuvia otin lennosta
kuin myös jään  reunalla kököttövistä karoista. tarkoitus
oli että yritän kuvata koskikara lennossa joka on vaikeata
siitä syystä että ovat pienehköjä ja lentonopeus on hurjan nopeaa.
laitoin kameraan useita tarkennuspisteitä että lintu pysyisi
tarkennuksessa. muutaman lentokuvan sain ja kuvassa yksi niistä)
11.
FASAANI   10.3
(pohjoisen lomamatkalta palatessamme tiellä tepasteli fasani.
löin jarrut relluun. repusta kamera esiin kiireesti.
kuvan nappasin juuri ennen kuin rekka pyihälti fasaania kohden.
fasaani hyppäsi penkalle varotoimenpiteenä ettei tulisi
hengen lähtö kun kevät tulee. lumi sulaa ja nokka ei jäädy kontiomäellä.)
12.
ISOKÄPYLINTU   10.3
( edellisestä kuvan otto paikasta ajelimme kotia kohden
ja vaihdoimme kuskia noin 100 km välein. p-paikalla kävelin
jalkoja virkistäen ja kuulin siinä linnun laulua "kip, kip".
haroin silmilläni puustoa mistä ääni tulee. kauempana
puunlatvassa oli lintu. jalat olivat virkistyneet ja kipitin autolle.

käsivaralta otin kuvia kun aavistin ettei lintu poseraa pitkään kuvaajalle enkä kerkiäisi
 kamerajalustaa laittaa paikoilleen. onneksi tein näin linnun lähdettyä nopsaan pois.
en tunnistanut lintua muuksi kuin jonkin sortin käpylinnuksi.

Janne Leppäselle laitoin kuvan linnusta. tuli viesti että nyt on paha paikka.
Janne tunnisti linnun lähettämästäni toisesta kuvasta jossa nokka
näkyi hiukan paremmin. nokka ratkaisee onko kyseessä iso vai pikkukäpylintu.
toisesta kuvasta jonka lähetin Janne tunnisti linnun isokäpylinnuksi.
Isokäpylinnulla on jämäkämpi nokka kuin pikkukäpylinnulla.
13.
VALKOSELKÄTIKKA    24.3
( olen käynyt kahdesti aiemmin Mustalaisaaressa yrittämässä kuvata valkoselkä.
yritykset olleet niin sanottu vesiperä. vain talitintit ja käpytikka näkösällä.
 kolmas kerta (24.3) lähteä saareen oli uhmakkuuden sävyttämä.
päivällä oli lämpöasteita yli +12.  iltalypsyn jälkeen kamera reppuun
ja menoksi rellulla saareen. mennessäni osa yksityisteistä oli upottavia kun
päivälämpötila on korkea. saavuin Varosen venerantaan.

painoin rellussa kytkimen pohjaan aivan rannassa siitä syystä
kun jäätie oli lähes koko matkalta veden peittämä. mietin mitä teen.
en ole nuhapumppu, en ole pelkuri !, hovikuvaaja lippiksen painoin tukevasti päähäni.
kytkin alas ykkönen silmään ja menoksi, on rellussa toki kuusi vaihdetta.
yksi on pakki jota en tässä uhmakkuuden mielentilassa tule käyttämään.
kakkonen rellun vaihdelaatikkoon, vauhti kiihtyy, railoja näen jäätiellä edessäni.

vesi lentää kaarena rellun sivuille niin kuin sulan veden aikaan pikaveneen sivuille.
jäätien loppumatkalla on runsaammin vettä, kolmonen lisää vauhtia.
nastat pitää, vain vähän matkaa rantaan. näen haukan lentävän edessäni.
pysähdyn !. sain kameran repusta, kuvaa en saanut haukasta.
matka rantaa meni jäätien osalta loistavasti. en hukkunut.

saaressa asemoiduin passiin odottaen valkoselkätikan näyttäytymistä.
odotin puolitoista tuntia valkoselkää,ei näkynyt. sitten kuulin kahden tikan rähinöintiä.
toinen tikka pysähtyi puuhun josta laskeutui kuivuneeseen puuhun.
kamera rallatti kuvia. sain kuvat. olotilani oli keväisen aurinkoinen.

matka takaisin mantereelle jäätietä myöten alkoi. sohjoa oli saaresta laskeutuessa.
rellu oli jo oppinut kulkemisen jäätiellä ja hovikuvaaja vailla pelkoa.
keskellä jäätietä tuli mieleeni että jos jää sittenkin pettää.
ei tulisi vahinkoa jos kameran kerkiän pelastaa tukevalle jäälle.
joku sen ottaa kainaloonsa ja saa muistikortilta näkymää valkoselkätikan.
ei harmia jos ukon ja rellun höytiäinen nielaisee
pääasia on vain että kamera pelastuu !!
hovikuvaaja kuitenkin pääsi kuivin käpälin kotiin.

Janne Leppäsen vastaus viesti ilmoitettuani hänelle kuvausretken onnistumisesta:
"minä jo mielessäni näen kuinka tämä sankarillinen kuvausretki
ja jään ylitys kotisivulla kuvaillaan"
14.
PIKKUVARPUNEN  25.3
(olen seurannut myös pikkuvarpusen liikehdintää valon ja lämmön lisäännyttyä.
linnunpönttöjä on linnut käyneet katselemassa tulevaa kevättä ja kesää varten.
kuvan varpunenkin katsoo kohti kevättä ja pesäpöntön tulevat pikkuvarpuset ajatuksissa)
15.
UUTTUKYYHKY  30.3.

Uuttukyyhky on harvalukuinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa.
Täällä Polvijärven leveysasteella harvoin esiintynyt.

Polvijärven Oriniementiellä havaintoja oli useita yhdestä uuttukyyhkystä.
Hovikuvaaja sai tiedon linnusta keneltäkäs muulta kuin Janne Leppäseltä.
Menin paikanpäälle. Oriniementietä ajaen ja yks kaks uuttukyyhky
pomppasi kauempana tieltä lentoon auton edestä. Oli kehno sää, satoi vettä.
Uuttukyyhky sulautui märkään tienpintaan hyvin ja oli vaikea siksi kuvata.
Ensimmäinen yritys (29.3) maanantai-iltana ei oikein mennyt hyvin säästä johtuen.
Menin seuraavana iltana samaan paikkaan ja kas kummaa jälleen alkoi sataa tuulen kera.
Kyyhky oli tiellä. Otin kuvia ja hiukan paremmin onnistui tällä kertaa.
Uuttukyyhky lennähti metsän reunaan noin sadan metrin päähän petäjän oksalle.
Rellulla hiljaa hivuttauduin lähemmäs ja lähemmäksi. Lopulta olin linnun kohdalla.
Aukaisin ikkunan vaikka auton sisään satoi vettä tuulen avittamana.
Napsin muutaman kuvan oksalla istuvasta uuttukyyhkystä ja yksi kuva yllä.

 

 

16.
MUSTARASTAS   1.4.
(mustarastas ilmaantui näkökenttääni aprillipäivänä.
mustarastas on ensimmäisten muuttajien joukossa jotka saapuvat
 lähiympäristöömme välittämättä onko vielä talven lumia jäljellä.
istuin kotipihamaallani vanhalla jakkaralla johon on uusittu istuma-alusta,
mustarastaan äänen tunnistin, olin valmiina mistä ilmaantuu kuvattavaksi.
tovin siinä odottelin ja näin linnun nopean pyrähdys petäjän oksalle.
kerkisin ottaa vain tämän yhden kuvan kun jo musta pakoon lennähti.
kamerassani pistevalotus yhdellä tarkennuspisteellä. silloin kun lintu on
musta tai hyvin tumma ja tausta vaalea  pistevalotus on paras mahdollinen.)
17.
LAPINPÖLLÖ  3.4

(lauantai-ilta(3.4) alkoi vetää viimeisiä valon osalta.
pöllöt kuitenkin odottavat hämärän tuloa saalis mielessään.
lapinpöllö lenteli Varosentien lähellä olevan pellon yllä ja välillä jäi tolpan nokkaan
kyttäämään ilmaantuuko lumen päälle tummaa liikkuvaa saalista.
odottelin pöllön lentoa pellon yllä. Saisinko siitä kuvan
kun pöllö katselee lentäessään mahdollista hiiren tai myyrän
ilmaantumista valkoisen lumen päälle ja siihen iskisi kyntensä.
ilta oli jo niin pitkällä että aurinko oli ja mennyt levolle taivaanrannan taa.
lapinpöllö läksi saalistamaan ja sain kuvan. Hämäryys ja
ajanlasku kelossa oli jo lähes puoli yhdeksän illalla.
laitoin kamerasta iso herkkyyden suureksi siksi että
saisin jonkinlaisen kuvan. Sain kuvan saalistavasta lapinpöllöstä)
18.
VIHERVARPUNEN  5.4

(vihervarpunen, pieni lintu. paino 10-15g.
tuulinen ilta (5.4) jolloin vihervarpunen istui oksalla,
melkein tuuli irrotti varpusen kynnet oksasta.
oksa ja vihervarpunen heiluivat edes takaisin, kynnet piti)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Palkintoni odottaa ! ...