Syntynyt  25.4.11928 Juuka
Nukkui ikiuneen  2.4.2024 Polvijärvi

  Aune Inkinen
Haudan lepoon 26.4.2024
 Martonvaaran hautausmaa
Laskettiin valkoinen arkku
miehensä Veikon viereen.

Aune on serkku hovikuvaajalle.

Aune Inkinen

Muistokirjoitus  serkulleni Aunelle Keväinen surun tuuli käy. Taivaan kutsuääni verhoutuu surun jäähyväisten hentoon enkelten ääneen. Aunen askelten ääni hiljaa pysähtyy. Hiljaa elämän tuuli tyyntyy. Enkelten laulu kaikkoaa kohti taivaan valoa on poissa Aune. Taivaan tuulen humina vaimenee on tyven tyyntä. Hiljaisuuden muistot  kuljettaa Aunen sydämen muistojen kaarisillalle saapua kotipihalle. Nähdä vielä kerran rakkaat läheiset. Koskettaa rakkaitten kasvoja kiittäen elämästä kiittäen jokaisesta päivästä. Ottaa lapseni Jorma ja Elsa syliin niin kuin silloin lapsena. Kiittäen teitä rakkaat lapset että olen saanut tuntea ja nähdä silmissäni elämän kasvun toivoen rakkautta jokaiseen päiväänne. Kulkea vielä kerran nuoruuden kotipihalla, tuntea nuoruuden kultainen aika. Muistella tuomen tuoksu Hovinahossa jolloin elämänpolkuni kukoisti edessäni. Muistoissa pitkä elämäntie joka hiljalleen päättyy. Elämäntieni päättyessä saan nähdä Veikon jota elonpolkua kulkeissain muistelin rakastaen. Taivaan tuuli, uuden elämän tuuli hiljaa koskettaa Aunen kasvoja. On tullut aika nukahtaa viimeiseen uneen taivaan enkelten lauluun. Taivaan valossa kädet Jumalan nostavat Aunen Jumalan syliin. Enkelten laulu, taivaan kirkkaus Aunen ympärillä. Jumalan syli kantaa Aunen ajattomaan elämään taivaan kotiin. Aunen läheisille, Jormalle ja Elsalle ja meille kaikille on laskeutunut jäähyväisten sanoma. Muistot rakkaat vierivät muistojen kyynelinä kasvoilla jäähyväisten helminä. Helmet jotka kimaltavat taivaan tähtitarhan kirkkautta antaen voimaa tuntea kyyneleet sydämessä ikuisuuden valona. Valo sisällämme on rakkautta kaipaukseen kun saisi olla kuin silloin ennen. Aukaista sydämen kultainen muistojen kirja, avata eletyn elämän ovi, tuntea  muistojen askeleet ja nähdä vielä kerran Aunen elämän niin kuin silloin ennen. Surun, kaipauksen ollessa ylitsepääsemätön sellaiseen mitä maallinen elämä ei voi saavuttaa kulkekaamme muistoihin etsiä eletyn elämän lähde nähdäksemme ja tuntea Aunen elämän polku joka on  muisto sydämissämme ihmisestä jonka jokainen askel oli työtä elämän eteen.  Rakkautta nähdä nuoruuden elämän kukoistavat hetket. Rakkautta nähdä elämän vanheneminen kauniissa Jumalan luomakunnassa. Tuntea elämän hiljaisuus, tuntea hiljaisuuden suuri sanoma kutsu Jumalan luo. Jumalan käsiin on piirtynyt elämämme. Jumalan käsi kosketti Aunen elämää laskeutui taivaan hiljaisuus elämän askareisiin. Aune uskoen pääsiäisen ristin sanomaan Jeesuksen antaessa henkensä sanoen "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni". Nämä sanottuaan Jeesus henkäisi viimeisen kerran antaen meille syntimme anteeksi saadaksemme nähdä taivaan koti silloin kun suljemme silmämme viimeisen kerran. Aunen muistolle Esa ja Marjo Juntunen perheineen.